32 / 80
32
Sámis
22/2016
lan nissonolbmuid rivttiid dehálašvuođas. Laula orui
álggos dego šiega giellaofelaš muhto leige politihkalač
čat aktiivvalaš, ja su "issoras duoldamiin" Lagercrantz lei
masá ballán ja govvidiige:
Elsa-Löula lei stuorra ja ilgadislágan nisu, ja go son
čuoččui belohahkii sevdnjes lanjas ja fađui gieđai
disguin ja bonjadii muođuidis, maid boahkkodávd
da uddot gokče, ja sivahii min dain lappalaččaid vá-
sihan vearrodaguin, de orui olles dát, mii lei min
čalmmiid ovdii láhččojuvvon, mealgat groteaska
oaidnit, beanta miellabuohcci. Son gáibidii lágas
tallamiid olles Norgga vuostá. Čuovvovaš beivviid
áigge Laula virkkosmahtii min guhkes sáhkavuo
ruiguin, dat ledje sutnje muhtin lágan terrorvearju.
Thomas bidjalii dalán olgoráigge, go vuoigŋa čáŋai
Elsa-Löulai, dávjá bijadeimme ovttas gilvvu olggos,
muhto Elsa duolddai guoros seinniide vel guhká.
Lagercrantzis ledje goittotge čilgehusat gárvvisin. Son
lei movttiidan ovddidanpsykologiijas, mii jugii olb-
muid ja servošiid temperameantatiippaide. Lagercrant-
zis lei dás iežas heivehus, mas son dulkui máttasámiid
sihke flegmáhtalažžan ja affeaktalažžan nappo dakkárin
main ledje ollu dovddut. Goabbáge dáin heivii maid El-
sa Laulai.
Flegmáhtalašvuohta dárkkuhii dan, ahte máttasá-
mit dolle sakka gitta iežaset árbevieruin, mii vuht-
tui juobe sin gielas, mas ledje ovdamearkka dihto ollu
sojahangehčosat. Maiddái dološ kultursárgosiin sii dol-
le čavga gitta. "Ii leat soaittáhat, ahte justa dáppe mád-
din lappalaš álbmotvuoigŋa buollá ná šearradit", son
gávnnahii. Dát dulkojupmi ii lean vuorddehahtti, das-
go dávjá lappologat atne sámiid politihkka mearkan
menddo guhkás ovdánan modearnavuođas, mii billistii
"eakti" sámekultuvrra.
Affektiivvalašvuohta fas lei Lagercrantz mielas olles
máttasámi silolaš eallima vuođđoiešvuohta. Mihtil-
mas dán olmmošlundui lei dáidu čájáhallat ja neaktit
(Lagercrantz geavahii dávjá teáhterii laktáseaddji me-
taforaid) ja gearggusvuohta dadjalit, "jurdagiid gárvvo-
heapmi čáppa sániiguin ja njálggisteapmi, mat gullet
dán affektiivvalaš čeardda geahppa iešvuođaide".
Gielladutki mielas maiddái máttasámiid gielas affek
tiivvalašvuodat (nappo dovduičuohcci) bohte čielgasit
ovdan, juoba "dahkaluddi" jietnadeamit. Go veardi-
dii ovdamearkka dihte Johkamohki dahje Unjárgga
"suopmaniidda", maid Lagercrantz lei ovdal dutkan, de
dovdduide čuohci vuohki lei dáppe rievdadan olles gie-
la luonddu. Lagercrantz gávnnahii, ahte máttasámegiel-
la lei "duohtavuođa vuostásaš giella", dasgo buot orui
leamen nuppegežiid go eará sámegielain maid son lea
oahppan dovdat. Dássemolsašuddan lei jávkan, go fas
sojahangehčosat ledje ollu ja jietnadanvuogádagas ledje
ollu earenoamášvuođat.
Giitemeahttun guossi
Lagercrantz lei Renbergaid guossi muhto dutkkai dálu
veaga masá badjelgeahččanvuođain. Son ii lean miehte
mielalaš dahje empáhtalaš. Thomas lei su mielas "doavki
ja mahkáš dehálaš, muhto ustitlaš ja barggánis almmái",
Elsa fas masá miellabuohcci diktáhtor.
Bearrašis buollájedje muhtumin maid riiddut ja dain
Lagercrantz sivahii eanáš Elsa. Riiddu oktavuođas son
govvidii, ahte "dát affeakta-olbmot eai bastte mange
láhkai suddjet iežaset dalle go garra ja fámolaš dovddut
badjánit". Dutki iešge lei dego čájálmasa čálli go govvi-
dii ovtta riiddu:
"Elsa Löula čohkohalai seaŋgaravddas ja fađui gie
đaidisguin ja šluvggašii julggiidis dego eaimmas-