Sámis 22

Sámis

22/2016

sielu ja su bohccuidge". Maiddái Parka dorjo čoahkkin

oassálastit nannosit.

Digaštallamis čoahkkima goalmmát oaivegažaldagas,

sámi nationála organisašuvnnas ja sámi aviisaorgánas,

giddejuvvui fuopmášupmi dasa, galgetgo sámi ovttastu-

sat leat politihkalaččat čatnasmeahttumat vai eai. Daniel

Mortenssson doalai álgosártni, ja son deattastii guovdi-

lin ahte sámit ovttastuvve vái gievrrabut bihtet ovddi-

dit gáibádusaideaset. Oaivvildii maid ahte sosialisma lei

ideologiija mii buoremusat sáhtášii ovddidit sámiid ášši,

ja ovdandoalai fágaservviid deaŧalaš ovdagovvan sámi

organisašuvnnaide. Su oaivilat bokte garra vuostehá-

gu čoahkkinoassálastiin. Son gii garrasepmosit moit-

tii Mortenssona jurdagiid, lei Gustav Park, ja son celk-

kii ahte sámelihkadus galgá leat bellodatpolitihkalaččat

bealátkeahttá. Dajai maid ahte laktáseapmi sosialismii

áittášii sámiid árbevirolaš čatnašumiid oskkoldahkii.

Mortensson vikkai gal bealuštit iežas dadjamiin ahte ii

su ulbmil lean sámiid dahkat sosialistan, muhto čujuhit

sosialisttalaš lihkadussii buorrin ovdamearkan man

deaŧalaš ovttastuvvan lea. Ii almmage ábuhan. Doarjja

lei nanus Parka oainnuide, vaikko vel muhtimat jeara

hedjege su čavgadis laktásemiid birra oskui ja celke ahte

sámelihkadus ii dárbbašan vuođđuduvvat politihkkii ii-

ge oskkoldahkii. Maŋŋá riđđudeaddji digaštallama boh-

te čoahkkinoassálastit ovttaide mearridit vuođđudit sá-

mi riikkaovttastusa, man namman šattai Lapparnas

Centralförbund (Sámiid guovddášlihttu).

Gažaldat sámi aviissas bázii digaštalakeahttá vaikko To-

masson vikkaige ságastahttit áššis, ja riikkačoahkkin

mearridii maŋidit ášši. Maŋŋá čoahkkima gávnnahii

Tomasson goitge, ahte sámit dárbbašit sierra aviissa mii

sin áššiid gohcá ja mas lea sadji digaštallat, ja son dagai

álgaga ieš. 1918 almmustuvai historjjá vuosttas Same

folkets Egen Tidning (Sámeálbmoga iežas aviissa) num-

mir, man oaivedoaimmaheaddjin lei Tomasson, ja mas

son julggaštii ahte aviisa galggai bálvalit giellaovddi

deaddjin, sátneguoddin, vákšun, gulaheaddjin ja čuvge

jeaddjin. Aviisa galggai čatnat bieđggusis sámi álbmo-

ga oktii, doaibmat opiniovdnadahkkin ja doallat sámiid

politihkalaš moriideami gozuid alde. Aviisa galggai alm

mustuvvat juohke njealjádasjagi. Israel Ruong lea govvi-

dan Samernas Egen Tidning (SET) Tomassona eallin-

dahkun, man árvu sámi álbmogii ii lea deanuheames.

Riikkačoahkkima maŋŋá juolluduvvui stáhtadoarj

ja beavdegirjji deaddileapmái, mii dagai čoahkkin

šiehtadallamiid oalahanláhkai stuorát olmmošlohkui.

Beavdegirji lei maiddái deaŧalaš gáldumateriála, mii

čájehii ahte sámit lea okta álbmot ja ahte "lapp ska va-

ra lapp" jurdagiin váillui vuođus. Riikkačoahkkimis lei

stuorra máksu sámiide, Tomassona mielde, ja su doaivva

lei ahte dat galggai loahpahit "servodaga biebmománá

dili" mas sámit elle.

Riikkačoahkkima maŋŋá –

ovdáneapmi ja eahpelihkostuvvan

Riikkačoahkkin lei dego sámelihkadusa suonaide livččii

vitamiidna cirgaluvvon. Ráhkkanettiin čoahkkimii, ja

dakka maŋŋil čoahkkima, vuođđuduvvojedje máŋga

ođđa ja ealáskahttojuvvojedje fas ovdalis sámesearv

vit, ja alimus áiggis ledje ovcci sámesearvvi doaim-

mas. Lapparnas Centralförbund ja SET olis ledje oktii

čatnastumit dáid servviid gakkas. Go ráđđehus 1919