Sámis 22

Sámis

22/2016

nammadii sámedoaibmagotti, mii earret eará galggai

geahčadit boazodoalu ja nomádaskuvlla, de namma

duvvojedje vuosttas gearddi sámi áirasat stáhtalaš čielg

gadussii. Álgoálggus leigga Park ja Tomasson mielde

čielggadusa vuolitossodagain, mii mávssii ahte ráđđe

hus lei dušše osohahkii miehtan riikkačoahkkima gáibá

dussii. Almmage giddii Carl Lindhagen, sosialista ja

sámelihkadusa guhkilmas lihtolaš, áššái fuopmášupmi

evttohusas Riikkabeivviide. Riikkabeivviid mearrádus

áššis dagai ahte njeallje sápmelačča, sin searvvis Tomas-

son, nammaduvvojedje lahttun oaivedoaibmagoddái.

Seamma jagi gieđahalle Riikkabeaivvit vel nuppi evtto-

husa Lindhagenis, dán háve sámi ovddasteamis Riikka-

beivviide. Evttohus hilgojuvvui gal, muhto doppe ledje

fal máŋga jiena mat celke ahte ášši galggašii goit guora

hallojuvvot. Sámiid dilli nevttii čuovgadin jagiin mat

čuvvo riikkačoahkkima. Organisašuvdnastruktuvra lei

nanosmahttojuvvon, ja sámit ledje oinnolaččat Ruoŧa

riikkapolitihkalaš digaštallamis.

Sámelihkadusa ovdáneapmi ii galgan almmage bis-

tit. 1920-logus juo divve čuolmmat. Tomasson šattai

Guovddášlihtu jođihanfápmun, ja šattai danin oažžut

eatnat jearaldagaid sámiin, sáhtášiigo boahtit veahk-

kin cegget sámeservviid. Dasa almmage eai gávdnon

veahkkevárit. Stivrra váldobargun šattai rábidit ruđa

lihttui, ja easkka go dan lei dahkan, de suittii organisa

šuvnna bidjat doibmii ja politihkalaš bargui. Ruhta

čoaggin sámiid gaskkas ii buktán olus bursii, ja stiv-

ra ozai guktii ráđđehusas lobi doallat lotteriija, muh-

to ráđđehus gilddii. Heahtečoahkkima maŋŋá ođđa

jagemánus 1921 jearai fas lihttu doarjaga sámeservviin,

muhto vuoton lei boađus njárbat. Ja fas ođđasis bieht-

talii ráđđehus addimis lobi doallat lotteriija. Tomas-

son lei sakka beahttašuvvan. Maŋŋá go ráđđehus gild-

dii vel ovtta ohcamuša 1923, de heitojuvvojedje buot

Guovddášlihtu vuođđudanrahčamušat. Ovttastus, mii

ii goassege beassan konstituerejuvvot, heaittihuvvui

jaskatvuođas maŋŋá vihtta jagi árjjalaš barggu.

Guovddášlihtu heaittiheapmi lei almmage dušše okta

máŋgga suorggis main sámelihkadus deaividii vuoste

gieđageavadiid. Maiddái sámeservviin ledje váttis

vuođat 1920-logus, ja máŋga searvvi heite doaimmai

deasetguin, dan botta go nuppit jotke vártnuhis dilis.

Maiddái SET (Sámiid iežaset aviisa) beasai muosáhit

ruđalaš vuostegieđageavadiid. Lassánan deaddilangolut

bággejedje Tomassona guktiit divrehit doallanmávs-

su sakka, mii dagai ahte dolliid lohku gahčai. 1921 juo

lei loahppa lahka. Gáddjojupmi bođii go stáhta juol-

ludii jahkásaš doarjaga, mii bođii áigái sámedoaibma-

gotti guovtti áirasa álgaha veagas. Vaikko Tomasson

ieš eahpidii sakka jierpmálašvuođa das ahte SET galg-

gai dáinna lágiin šaddat sorjavažžan stáhtaválddis, de ii

gávdnon eará molssaeaktu. Aviissa loahpaheamis livčče

leamaš sakka stuorát vahátváikkuhusat. Tomasson ozai

7 000 kruvnnu stáhtadoarjjan jagis 1921, muhto oaččui

dušše 4 000 kruvnnu 1922 ja 3 000 kruvnnu jagi maŋŋá.

Doarjaga eaktun lei ahte aviisa galggai almmuhuvvot

sihke ruoŧa- ja suomagiela preantaloguin vái davvisá-

mit galge oahppat ruoŧagiela. Suomagiela veršuvdna

loahpahuvvui almmage 1923 go menddo uhccán dol-

liid oaččui. Dalle bat vuoliduvvui stáhtadoarjja 2 000

kruvdnui jahkái. Ekonomalaš váttisvuođat joatkašuvve,

muhto almmuheapmi gáddjojuvvui.