Sámis 22

Sámis

22/2016

Veli-Pekka Lehtola

Sámepolitihkka lappologaid čalmmiiguin

appologaide, nappo sámekultuvrra olggobea-

le dutkiide lei 1900-logus mihtilmas dat, ahte

sii háliidedje dutkat "eakti" sámekultuvrra. Sii

deattuhedje sámekultuvrra earaláganvuođa go veardá

dalle dan váldoálbmogiid kultuvrraide. Ođđa ja mo-

dearna áiggi váikkuhusaide sámekultuvrras sii eai lean

miehtemielalaččat: sii hálle "goarráneami" dahje "de

generašuvnna" birra, nappo sin mielde sápmelaččat bil-

listedje iežaset kultuvrra, go válde vieris váikkuhusaid.

Ovdamearkan lappologaid dilsivuođas ovtta ođđa váik-

kuhussii – sámiid politihkalaš doibmii – sáhttá at-

nit Konrad Nielsena čilgehusa njealjeoasat sátnegirjjis

(1938), mas son meroštalai tearpma

sámesearvi

: "navn

for en forening av lapper, - - blev stiftet for 25 år siden,

men kom ikke til å trede i virksomhet".

Duokkár govvádus ovtta searvvis, mii "ii ollašuvvan gea-

vadis", hejoša servviid doaimmaid, go smiehttat, ahte

1900-logu álggu rájes Norggas ja Ruoŧas ledje riegádan

logenáre searvvit ja dalle ledje valjit maid iešguđetlágan

sámepolitihkalaš doaimmat.

Lappologaid oainnut sámepolitihka birra dahje ođđa

váikkuhusain goittotge molsašudde. Nuppit guorrased-

je Nielsena lágan vuohkái fuotnut, nuppit várra vuos-

tálaste oalát, go fas muhtimiin sáhtii leat eanet mieh-

temielat dadjamuš áššis. Čuovvovaččas govvidan guok-

te ovdamearkka Suomas, nappo suopmelaš lappologat

geat attiiga oalle earálágan gováid sámepolitihkas ja

-politihkariin.

Gielladutki psykologan

Eliel Lagercrantz šattai dovddusin sámegielaid dutkin.

Son barggai gieddebargguid iešguđet guovllus Skandi

návia 1918–1926 ja son lei Helssega universitehta

sámegiela doseantan 1937–1964. Professora árvonama

son oaččui 1965. Earenomážit gieddebargomátkkii-

dis son muittašii girjjistis

Laulava Lappi

(1950), mas

son ivdnájit muhto goađuhit govvii galledeami mátta

sámiid luhtte Härjedalenis 1921.

Lagercrantz orui Thomas Renberg bearrašis ja oahpai

dovdat maid Elsa Laula Renberga oalle bures. Su ipmár-

dus njunuš sámepolitihkkaris lei roavis, njulgestaga il-

gat – son čálii dán namage olles áigge boastut hámis "El-

sa-Löula". Suopmelaš dutki ii várra orron bastimin vehá-

ge smiehttat sámepolitihkalaš doaimma sámiid iežaset

geahččanguovllus, doaimma mii lei hui ealas jagiin

1917–1920.

Orru leamen nu, ahte Laula ovddastii Lagercrantzii

golmmalágan hirpmástusa: son lei sámepolitihkkár,

dan lassin nissonolmmoš ja buot dán lassin feministtalaš

nissonolmmoš. Lagercrantz bilkidii Laula "Davviguovl-

lu friddjagamus nissonolmmožin" – Laula lei várra hál-

vai bargu

boahttevuođa ovdii?