5 / 80
Sámis
22/2016
5
Dát Sámis-nummir lea gudnejahttin dihtii sin guđet
álggahedje sápmelaččaid organiserema. Sii ledje olu-
sat, vuostegieđageavadiin beroškeahttá – sii guđet
gulle Sámieatnan sohkagoddái geat sitkatvuođain
vuostálaste vierrofámuid sisabahkkemiid ja váikkuhu
said. Sii guđet doahttaledje dan maid Isak Saba muit-
tuhii sámi álbmogii go ieš lei oahpásmuvvan mátta
sámi Anders Fjellner epos-diktemuššii, ahte mii eat
goassige galgga vajáldahttit árvvus atnit ja gáhttet
gollegiellamet. Sápmelaččat leat álo diehtán ahte min
viisodat ja álbmotmáhttu lea vurkejuvvon gillii. Da-
nin leamaš sápmelaččaide gitta otná beaivvi rádjái nu
erenoamáš dehálaš gáhttet ja seailluhit.
Giella-ášši lea álggu rájes leamaš guovddážis sámi
rahčamušain. Máŋggas leat imaštan ahte manin gie-
las lea nu erenoamáš posišuvdna sámi rahčamušain.
Dat vuolgá das go giella lea nannen min iešdovddu,
dat leamaš gaskaoapmi mas mii leat gávdnan áddeju-
mi, jierpmi ja jeđđehusa garra assimilašuvnna áiggiid
čađa. Giella lea seailluhan min sápmelašvuođa. Das
gos eará álgoálbmogiin leamaš dánssat ja rituálat, de
sápmelaččain leamaš giella. Ja juoigan, mii iešalddes
ge lea giella. Dan dihtii lea ge eremoamáš suohtas
Sámis-áigečállaga doaimmahussii beassat almmuhit
min ávvu-nummira dan golmma sámegillii mat ain
hállojuvvojit norgga bealde; nammalassii mátta-,
julev-ja davvisámegilli. Ja min majoritehtaservodaga
ustibiid várás mii almmuhat dán ovtta nummira dáro-
gillii ge.
Guovvamánu 6. beaivvi 2017 mii ávvudat vuosttas
sámi riikkačoahkkima norgga bealde čuohte jagi
muittu. Sámis-bláđđi hálida geahččat ja muittašit
dan erenoamáš áigodaga sámi lihkadusa álggus mii
buvttii sápmelaččaid oktii sierra álbmogin. 1917:is lei
vuosttažettiin sáhka norgga ja belohahkii ruoŧa beale
sápmelaččain, muhto mii hálidat loktet geahčastaga
maiddá suoma ja ruošša beallái seammá áiggi. Dat
mii dáidá leat eanemus čalbmáičuohcci dalá čoahk
kimastimiiguin, lea mo sámi ustibat, otná álgoálbmot
gillii gohčoduvvon allies – allierejuvvon ovttasbargit
– ledje mielde lágideamen čoahkkimiid ja ordnemin
áigái sámi servviid. Sápmelaččaid fuolaheaddjit ledje
dávjá dutkit geat eará oktavuođain ávaštedje sámi
álbmoga jávkama, muhto man nu imašlaš siva geažil,
sii dattege gárte doaibmat sámi álbmoga politihkalaš
ovttastahttima vuolggaheaddjin. Ii mihkkige baháid
das. Go nu lea dilli ain otne ge máŋgga guovllus álgo-
álbmot-máilmmes ahte min vieljaid ja oappáid organi-
seren lea buriid ustibiid áŋgiruššama duohken. Lehkos
min ávvu-nummir maiddái gudnejahtiima dihtii buriid
ovttasbargoguimmiid. Muhto vuosttažettiin mii ávvu-
dat daid sápmelaččaid geat vuolggahedje, ákkastal-
le ja áŋgirušše, geat čuoččuhedje ahte sápmelaččain
leat vuoigatvuođat, ja ahte mis lea riekti daid gáibidit
goas beare, gos beare, danin go mii leat Beaivvi bárt-
ni maŋisboahttit – gullat sohkii mii galgá muittuhit
reasta máilbmái ahte olbmot ja luondu gullet oktii,
doahttalettiin dieđu ahte sápmelaččat leat Beaivvi
mánát, beaivvi jiellagat!
Doaimmahusa beales,
John T. Solbakk ja Harald Gaski
Dearvvuođat doaimmahusas!