41 / 80
Sámis
22/2016
41
riid bohtosiiguin, ovdamearkka dihtii leat fidnen ođđa
čáhcerusttega, ođasmahttán buohcceviesu ja leat háh-
kan buohccebiillaid ja maiddái ođasmahttán kultur
guovddáža.
Sámiin ruoššabealde lea sierra guolástanearri golm-
ma árbevirolaš guovlluin. Ovttasbargguin ruoŧa Ha-
paránda Norfrys njuovahagain huksii Tundra njuova-
hat ođđaáigásaš rusttega. Eiseválddit leat dohkkehan
ođđa boazodoallovuogádaga obsjina (oktasaš opmo-
daga/gilisearvvi) mii lea vuođđuduvvon bearrašiidda
ja sohkagottiide. Dán vuogádaga lea ruošša hálddahus
mearridan lágas mii dohkkehuvvui 2003as, privatiseren
dihtii boazodoalu unnit osiide. Sámi radiosáddagat leat
fas álggahuvvon priváhta fitnodatdoarjagiiguin (spon
soriiguin) ja sámegiela leat ealáskahttán ođđa alfabeh-
tain mii doaibmagođii 1982is. Sámit leat organiserejuv
von guovtti váldosámiid servviide, ja goappásge leat
gávcci báikkálaš searvvi. Muđui leat sámiin earret eará
áirasat Sámeráđis, Barentsguovllu eamiálbmotlávdegot-
tis, RAIPONis (The Russian Association of Indigenous
Peoples of the North) ja Murmánskka fylkka (Mur-
mansk Oblast) ráđis mii ovddida sámiid beroštumiid.
Sámi eallinmokta ja ealasisvuohta čuovgá čađa
dán govas. Semen Bolyshunov doaimmas. Govva
Alexander Stepanenko
Maŋŋá perestrojka, go rádjá rahpasii oarjemáilbmái ja
ruoššabeale sámit ožžo oktavuođa skandinavia sápme
laččain, de lea sámi kultur- ja giellaealáskahttin ovdá-
nan. Vaikko skuvllaide eai leat lihkostuvvan oažžut
sámegiela, de sámiin lea ain nana iešdovdu ja barget
áŋgirit seailluhit iežaset árbevieruid, kultuvrra, duo-
ji ja dađistaga leat eanet olbmot oahppagoahtán sáme-
giela ja goarrugoahtán fas sin álgoálgosaš gávtti. Sámi
iešdovdu, dihtomielalašvuohta ahte sii leat oassin okta
saš Sámis – geat leat sierraláganat – lea nanus. Boazo
doallu lea ain sámiid váldoealáhus oktan don doložis
vurkejuvvon ja viidásetfievrruduvvon árbevieruiguin
ja dieđuguin. Gielalaš ja kultuvrralaš assimilašuvdna ii
leat nagodan cuvket guoládaga sápmelaččaid čearddalaš
dihtomielalašvuođa.