Sámis 22

Sámis

22/2016

Larsen

Návuonas almmuhii aviissa Sagai Muittalæg-

je 1904 ja 1911 gaskka. Eanemusat das ledje 425 doal

li, čállojuvvui davvisámegillii ja lei deaŧalaš ásahus sámi

álbmotbajásčuvgehusas. Larsen čilgii lohkkiidasas sáme

politihkalaš diliid ja vuostálasttii garrasit dáruiduhttin

politihka mii dalle lei doaimmas (Bjørklund 1985,

2013). Son lei áiggistis dovddus servodatdigaštalli

ja áŋgirušai garrasit fidnet Isak Saba Stuorradiggái

1906:s. Saba válljejuvvui prográmmain mas lei sáme

politihkalaš profiila ja lei Stuorradikkis guokte áigo-

daga. Saba čálii maiddái Sámi soga lávlaga mii maŋŋá

šattai sámi našunal-lávllan, ja mii prentejuvvui Larsena

aviissas 1906:s. Birrasiid 1910 ásahuvvojedje sámi

searvvit Detnui, Buolbmágii, Kárášjohkii ja Porsáŋgui.

Eará olmmoš gii šattai guovddážii sámi politihkalaš

bargui, lei oahpaheaddji Per Fokstad Deanus. 1915–16

dálvvi son studerii Dánmárkkus gos maiddái deaivvai

Ruonáeatnama studeanttaid. Guokte jagi dan maŋŋá

son lei ovtta gaskka Birminghamas ja jagi dan maŋŋá

gis Parisas. Fokstadas lei nappo riikkaidgaskasaš beroš

tupmi ja earenoamážit minoritehtapolitihka ja našuvn

nalaš gažaldagaid (Hætta 1999). Ufuohtas doaimmai

Henrik Kvandahl gii lei Bállágis eret. Son lei maiddái

oahpaheaddji ja ákkastalai garrasit sámegiela ja kultuvr

ra mearkkašumi. Son almmuhii "Samenes historie"

(Sápmelaččaid historjá) golmma girjin.

Vuostálastin davvin

Davvisámi guovlluin lei dasto sámi politihkalaš ságastal-

lan ásahuvvon dan áigge go riikkačoahkkin lágiduvvui

Troandimis. Dat ahte sii eai beroštan vuolgit dohko, or-

ru čájeheamen ahte sii atne dan boazodoallopolitihkalaš

áššin mii vuosttažettiin guoskkai máttasámi dillái. Dáid

guovlluid ovdáneapmi maŋŋil riikkačoahkkima čáje

ha ollu politihkalaš doaimma, muhto das ledje eará

mihttomearit go boazodoallopolitihkka. Gos riikka

čoahkkin vuosttažettiin čohkkii máttasámi boazo

doalloberoštumiid, de lei Davvi-Norggas

dáruiduhttin-

politihka

vuostálastin mii čohkkii sápmelaččaid. Seam-

má jagi go Troandinčoahkkin lágiduvvui, lei sihke An-

ders Larsenis ja Per Fokstadas garra čálus dáruiduhtti-

ma vuostá goappat artihkkalis Hidle ja Otterbech girjjis

"Fornorskningen i Finnmarken" (Dáruiduhttin Finn-

márkkus). Báhppa Otterbech han lei ieš áigá jo čájehan

ahte son lei girkolaš vuostálasti dása, ja orru jáhkehaht-

ti ahte son dan dihtii ii ožžon bismavirggi Hålogalánd-

das 1918:s.

Aviisa Sagai Muittalægje muitalii lohkkiidasas mii

máttasámi guovlluin dáhpáhuvai. Aviissat Vestfinmar-

ken ja Vestfinmarkens Socialdemokrat maiddái čálle

plánejuvvon riikkačoahkkima birra, de davvin ledje

olusat geat dovde barggu mii dáhpáhuvai Mátta-Sámis

(Borgen 1997:39). Muhto máttasámit várra dihte uh-

cit das mii davvin dáhpáhuvai, go Sagai Muittalægje sii

eai máhttán lohkan. Go Elsa Laula ja Thomas Renberg

vulggiiga davás Detnui 1920:s, de ledje áššit juo gárv

vistuvvon. Organiserenbargu lei juo guhká doaibman ja

Bonjákasas lei stuorra čoahkkin lágiduvvon jagi ovdal.

Doppe ledje mearridan ásahit riikkaviidosaš sámi orga

nisašuvnna, ja Sami Sentralsearvi ásahuvvui 1919 gea-

2 Otterbech oaččui stuorra eanetlogu bismagotti báhpaid

jienain, muhto ráđđehus válljii eará evttohasa – navdimis su

sámepolitihkalaš ja pasifisttalaš oainnuid geažil.

Várjjatsápmelaš Johan Roska lei

mielde 1917 riikkačoahkkimis.