Sámis 27-28

38 Sámis 27–28/2018 muide ja mii lei ja lea dát ođđa luohti. Jus mii iežamet olbmuiguin hállat midjiide oahpes olbmuid birra de mii sáhttit leat eanet rabas ja rehálaččat. Muhto jus mii muitalit min oahppása birra stuorra olmmošjovkui, de dat ii leat šat seammá persovnnalaš. Luohtái sáhttá buohtastahttit olles álbmogeamet eallima; dat leamaš iežaslágán okto čihkosis, muhto oarjemáilmmi gáibádu­ sat leat rievdadan dan. Mis leamaš hállu muitalit geat mii leat muhto veagalge mii seammás fertet leat maid earát háliidit ja vurdet min leat. Dattege mii eat livčče earáid haga, dajai gii nu muhtumin. In máhte dadjat leago nu. Luđiin ja juoigamiin Áilu ii dušše čájehan sápmelašvuođa váldokultuvrii, muhto maiddái loktii min oaidnit olles dan jeakki, mas luopmánat šaddet: luohti ii leat suddu, muhto baicce fápmu ja historjámet geađgejuolgi, man galgá beassat seailluhit. JOHTIN JA OAHPÁSMUVVAN EARÁ ÁLBMOGIIDDA Sámevuođa ja oarjemáilmmi kultuvrraid deaivvadeap­ mi ja ovttaseallin dagahit dego gierraga, ođđa eallindi­ li olbmuid gaskii ja dat lea amas buohkaide, go dat lea juoidá ođđa. Áillu johtin ja oahpásmuvvan eará álbmo­ giidda leat guođđán luotta su dáidagii. Johanna Do­ mokos buktá ovdán fenomenaid, mat bohtet kultuvr­ raid gaskii ja daid váikkuhusas. Son čalmmustahttá daid Áillohačča dihto čállosiid ja teáhterbihtáid vuođul. Miellagiddevaš lea, ahte Domoskos lea ovttas studeant­ taidisguin jorgalan Áillu teavsttaid uŋgara ja duisk­ ka gillii. Tuija Hautala-Hirvioja fas geahččá Valkeapää govvadáidaga oarjemáilmmi dáiddalaš glásaid čađa. Son muittuha das, mii dávjá daddjo sámiid birra háladettiin: sápmelaš lea álo oassi luonddus ja dat oidno Valkeapää dáidagis maid. Valkeapää barggai ollu oahppan dihtii álbmogis jurddašanvuogis ja dološ dáidagis. Hautala-Hirvioja artihkal addá lohkkái hui ollu ja orru, dego ođđa áddejupmi morihivččii. Mis lea áibbašeapmi dološ áiggiide ja Áillohačča dáidda čalmmustahttá dan; mis lea dego teleskohpa historjáseamet su dáidaga bokte ja jus sámiid áigejurdda lea syklihkalaš, de nu lea maiddái Áillu bargu. Dat seailluha dan mii lei, muhto dattege doalvu min ovddos guvlui, go eará vejolašvuohta ii leat. Girjji nuppi doaimmaheaddji Leena Valkeapää artihkal govvida dialoga Áillu divttaid ja su eatni govaid gask­ kas. Vuođđun lea dieđusge boazodoallu ja eatni ja gánd­ da eallin dainna. Dán oasis oainnán hearkkes ja rašes dovdduid, dasgo gažaldat lea eatni ja gándda ságastalla­ mis dáidaga bokte. Ovttasbarggu guorahallan muittuha olbmodas, ahte váikkomii vásihit seamma áššiid ja hállat vásáhusaid birra ja govvet daid jogo čállimiin dahje sár­ gumiin, de vásáhusat leat iešguđetlágánat juohkehaččas. Mii sáhttit gáddit áddet nubbi nuppi, muhto nu ii vealt­ tekeahttá leat. Mii sáhttit leat ovttaoaivilis háladettiin, muhto seammás mii leat jo hábmen ođđa duohtavuođa man fas juohkehaš váldá alcces mo jo váldá. Susanna Valkeapää tevnnegiin oidnojit ollu oktavuođat Turi ja Skum dáidagiin, mii dieđusge boahtá boazodoalus. Ái­ lu skeŋkii eatnis árbbi ja su áigge olbmo máilmmigova midjiide laktimen su govaid iežas teavsttaide. Govaid bokte boahtá oidnosii maiddái olbmo boarásmuvvan ja dan gudnejahttin. MUITTÁŠEAMIT EALLIMA JA VÁSÁHUSAID VUOĐUL: SON OINNII MII LEI BOAHTIMIN Maŋimuš oassi sisttisdoallá artihkkaliid, main muittášit eallima ja vásáhusaid Áilluin. Ovddit oasit leat su barg­ guid birra ja dát maŋimuš lea dakkár, masa mii buohkat, geat leat eallán Sámis ja goassige gullan Áillu birra, sáht