Sámis 27-28

Sámis 27–28/2018 37 Áillumáilmmigova ja oainnu. Son ii leat dušše sápmelaš, muhto okta unna oassi dán ollisvuođas. Girjji doaimmaheaddji Valtonen dutká sápmelačča pers­ pektiivvas miellagiddevaš beali Áillu čállosiin. Son guo­ rahallá mo divttain oidno Áillu suopman, skuvlehus, čállinnorpmaid ovdáneapmi ja diktačállima gáibidaht­ ti lyrihka. Valtonen lohká guorahallamis leat gielladieh­ taga ja girjjálašvuođa dutkama beallemuttus. Son čállá maiddái das mo divttaid hámit ja geavahuvvon stuor­ ra bustávat váikkuhit divttaid dulkomii ja lohkamii. Sápmelaš dáiddáriin háladettiin ii goassige sáhte leat máinnaškeahttá dan mo skuvlavázzin ja iežas gielas gái­ dan lea váikkuhan olbmui ja su dáidagii. Miellagiddevaš lea maiddái dat, ahte Áillu áigge anus ledje vihtta dahje guhtta sierra ortografiija iige Áilu orron váldimen man­ ge daid oahppama duođas. Dánge artihkkala logadettiin olmmoš báhcá jurddašit ja muittášit áiggiid, goas boa­ res olbmot vigge čállit “byörre” ja millii bohtet skuvla­ áiggit, goas easka lohkat oahppan mánná geahččalii loh­ kat Pekka Lukkari boares ortografiijain čállon lávlagiid sániid. Earáge áššit čatnet olbmo miela dálá áigái. Lea oalle miellagiddevaš lohkat, ahte Sammallahti Beahk­ ká leamaš okta sis, guhte lea dárkon Áillu teavsttaid. Smiehtan makkár čoakkáldat min historjjás Sammal­ lahtis leage dego maiddái lei Leif Rantala rohkis. LUOHTI ÁILLOHAČČA DIVTTAIN Luohti oidno Áillohačča divttain. Luohti vuhtto ja váikkuha sámiide nu máŋgga earáge sajis eatge mii oba ádde dan. Áillohačča suopman lea oarjesuopman ja go vel su giella lea hui rikkis ja sátnevuorkkás oaidná, ahte lea eallán árbevirolaš eallima, de su divttaid giella orru daninge hui dáiddalaš ja čáppa. Go sámegiela girjjálaš giella lea nu ođđa, de oidno gielas suopman álkibut go ovdamearkka dihtii suomagielas, váikko ii leat oba ul­ bmilge čalmmustahttit suopmana. Jus jávkadivččiimet čálidettiin iežamet persovnnalaš dovdomearkkaid, de vehážiid mielde jávkkašedje sogaid ja dihto guovl­ luid iešvuođat, maid sámegielas oidnet riggodahkan. Suoma skuvllain oahpásmuvvet Kalevalai ja kánske hállojuvvo das manin giella dáiddalaš čállosiin sáhttá leat nu mo Kalevalas. Sáme skuvllain galggašii áinnas dutkat Áillohačča divttaid nu mo Valtonen artihk­ kalisttis gieđahallá. Go giella šaddá ain geafibun eatge mii oahpa lundui ja árbevirolaš ealáhusaide gullevaš sániid, de mis soaitá šaddat oalle váttis álgit lohkat Áillohačča. Jus mii dieđášeimmet, de mii áddešeimmet. Earenomáš ivdnásat leat dajaldagat mat sulastahttet hállangiela, muhto logadettiin goit nuorat olbmuide divttat eai soaitte rahpasit, jus daid ii beljiin gula. Váldoálbmogiid sápmelaččaid birra muitaleami sáhtášii álgit oahpásmuvvamiin Áillu divttaide ja duođas oarje­ máilmmi olmmoš galggašii smiehttat manin Áilu čállá maid čállá. Galggašii vuolgit min jurdagiin iige dubmet min das maid leat fas váili. Áilu lea okta duođaštus das, ahte fuolakeahttá čállinnorpmaid váilumis ja rievda­ miin eatnigiella lea váimmu giella. Dáiddárin Áilu lei multidáiddár ja sáhttáge dadjat, ahte luohti ja muitalanmiella ja -dáidu leat buot su dáidaga vuođđun. Luohti lei dat, mainna son álggii. Dát leage ok­ ta girjji váldotemáin: luohti lea buot su dáiddalaš barggu vuođđun. Girjji goalmmát oassi sisttisdoallá olles Áillu. Marko Jouste čállá mo luohti doalvvui Áillohačča máil­ bmái ja mo son buvttii luođi olbmuide oaidninláhkái ja gullanláhkái. Stuorámus ášši lea kánske goittotge dat mo luohti rievddai go dat ovdanbuktui lávddi alde olb