Sámis 27-28

Sámis 27–28/2018 39 tit oassálastit. Mun muittán Inger-Mari Aikio rádio­ prográmmaid, maid dál oainnán Áillu čuovggas; gii diđeš váikko Ima livččii daiddage ožžon váikkuhusaid Áillus. Nuorravuođas muittán leat gullan máŋggaid muitalusaid Áillu birra. Dán girjji oassi máhcaha millii muittuid, maid sus lean gullan. Dat sajáiduvvet oassin das, maid dán artihkalčoakkáldaga mielde lea oahppan. Vásáhusain ja dieđuin olmmoš hukse ođđalágan dieđu, mas lea eanet mearkkašupmi. Roahkkatvuohta lei Áillu fápmu. Dan haga son ii livččii duostan bargat maid barggai. Máhtán govahal­ lat makkár vuostehágu son lea lokten boaresáigásaš sá­ miid gaskavuođas, muhto seammás son duođai viiddi­ dii geainnu boahttevaš dáiddáriidda. Sámiid máilmmi­ govva vuođđuduvvá lundui ja jurddašeapmi áiggis lea syklihkalaš. Mun čuojan -girjji logadettiin boahtá dovdu, dego livččii ieš jorri biekkas, bieggaspálli, man vuolgga­ sadji lea Áillohačča dáidda, mii govdu ja jorrá ain bajás guvlui ja lokte min jurddašeami allelebbui ja allelebbui. Dát girji buot artihkkaliiddisguin lea dulkon Áillu ealli­ mis, su jurddašeamis, doaladumiin, eallinbarggus ja dái­ dagis, man čállit ovdanbuktet girjjálaš hámis. Mun fas dulkon sin sániid ja cealkagiid ja orru dego ođđa máil­ bmi leahkkasivččii. Ávžžuhan olbmuid lohkat girjji ja juogadit jurdagiiddiset das. Juogaduvvon jurdagat boh­ ciidahttet ain ođđa jurdagiid ja farga biegga lea viidon nu, ahte eat šat earut dan jorrama, muhto dat áibmu lea lihkká gosnu. Mii vuoigŋat dan. Dat váikkuha min. Iežamet jurdagiiguin leat fáhkkestaga kánske hui guhk­ kin das maid Áilu oaivvildii ja dasto lea fas áigi máhc­ cat su dáidagis návddašit. Leat álgogáldus ja fas biegga vuolgá jorahit jurdagiid. Dat váldá mielddis dálá áiggi ja addá perspektiivva dasa, maid Áilu dalle muhtumin dajai, čálii dahje čájehii. Ovdal jahkeduháha molsašumi viisát hálle, ahte mii eat dieđe maid mátketelefovnnat ja teakstadieđut dahket min čállingillii ja rievdadit ol­ les min máilmmi ja olbmuid gaskasaš gulahallama. In dalle ádden inge máhttán govahallat mii sáhtášii geav­ vat. Áillu sániin, luođis, hámis, čállosiin ja dáiddagovain lea seamma dilli: son oinnii dalle mii lea boahtimen ja seammás bargguinis rievdadii min boahttevuođa. Mun in leat diehtán doarvái Áillohaččas. Dál orru, ahte dieđán dušše dan, ahte sáhtášin diehtit ollu ea­ net. Jus dieđášin eanet livččii mus maiddái eanet gelb­ bolašvuohta ja dáidu árvvoštallat krihtalaččat dán artihkalčoakkáldaga. Kánske livččii miellagiddevaš loh­ kat Áillu ustibiid ja lagamuččaid muitalusaid sus. Dát girji addá baicce dieđu Áillus, muhto boktá maiddái stuorra beroštumi guorahallat su bargguid ja diehtit ea­ net su birra. Son čájeha, ahte mis juohkehaččas galggašii leat vuoigatvuohta ovdanbuktit iežamet jo beare ieža­ met dihtii, muhto maiddái danin, ahte dan bokte earát­ ge sáhttet gávdnat alddis beliid ja iešvuođaid, mat sáht­ tet luoitit sin suonjardit čuovgaset illun ja lihkkun – midjiide buohkaide. Ja fas bieggaspálli loktana, dohp­ pe mielddis olbmuid ja sin jurdagiid ja sii ovdanbuktet daid, eará olbmot fas ožžot jurdagiid das maid leat oaid­ nán ja nie mii leat guđet guimmiideamet várás. Olles albmot ovttas čanastuvvon nubbi nubbái, min histor­ jái ja boahttevuhtii.