Sámis 27-28

26 Sámis 27–28/2018 mainna sáhtte dasto bargat eallima lohppii. Njealjis goit válljejedje geavahit dán vejolašvuođa. Seammá áigge, jagi 1914 go Itkonena bearaš vulggii Aná­ ris máttás, Kristiánias riegádii inšenevra Einar Christian Bergslanda bearrašii bártnáš Knut (1914–1998). Son bajásšattai Kristiánias dahjege Oslos ja moattelogi jagi maŋŋelis lohkagođii universitehtas dološ gielaid dego mat latiinna-, greikka- ja sanskritgiela. Son maid vulggii gitta Parisii studeret hehtagiela mii lei hállojuvvon dálá Turkia guovllus badjelaš 3000 jagi dassái. Earenoamážit dán giela Knut Bergsland dasto dutkagođii 1930-logus ja čálii moadde dutkamuša dan birra. Muhto dasto son fáhkka heittii. Bergslandas lei stuorra beroštupmi gielaide, vuos máŋg­ ga dološ gillii, maŋŋelis ges otná ealli gielaide. Son šattai earenoamážit máttasámegiela dutkin. Dalán maŋŋá iežas doavttirgrádabarggu Røros-lappisk grammatikk (1946) son šattai Oslo universitehta professorin 1947:s, beakkán Konrad Nielsena maŋisboahttin. Dán virggis son dasto dutkkai ja oahpahii sihke mátta- ja davvisá­ megiela, ja maiddái eará sámegielaid ja sámiid historjjá. Ovttas Israel Ruongain Bergsland ráhkadii davvisá­ mi čállinvuogi mii adnojuvvui Norggas ja Ruoŧas 1970-logu loahpa rádjai. Ella Holm Bullain son ráhka­ dii máttasámi čállinvuogi mii ain geavahuvvo, ja de Lai­ la Mattsson Maggain stuora sátnegirjji Åarjelsaemien- daaroen baakoegærja . Su dieđalaš maŋisboahttit barget dál earenoamážit Norgga beale Sámis, ja siige leat ollu. Bergslanda barggu haga ollu livččii eará láhkai, dahje ii oba livčče. Muhto manin Bergsland heittii dutkamis dološ jápmán gielaid dego mat hehtagiela ja válljii bargagoahtit sáme­ gielaiguin? Lauri Itkonen vulggii Anárii dietnasa dih­ te, muhto ii Bergslandge davás álggus sámegiela dihte vuolgán, sus lei baicce buot fiidnámus ágga: moarsi. Eat riekta dieđe, manin su moarsi – Henny Gram, maiddái Oslos eret – lei davvin, muhto geasset 1938 son lei prak­ tikántan fotográfa Christian Hansena luhtte Romssas. Irgi fertii dieđus fitnat moarsis luhtte. 24-jahkásaš Knut Bergsland lei juo albma gielladutki. Son osttiige alccesis mátkelohkamuššan Konrad Niel­ sena sámegiela giellaoahpa dahjege Lærebok i lappisk , man dasto logai Hurtigrutenis mátkkis davás – mii vel suohttasut lohkamuš! Romssas Bergsland dasto háliidii gullat albma sámegiela, ja reasta lea historjá: Go jápmán gielaid dutki beasai doppe gullat sámegiela, de son movttáskii ealli giela dutkagoahtit ja fargga das maŋŋá lohkagođii ain eanet sámegiela maiddái ruovttugávpo­ gis Oslos. Maŋŋá go Bergsland lei gávdnan sámegiela Romssas, son šattai liikká earenoamážit máttasámegiela dutkin dan dihte go soađi áigge lei váttis máhccat davás. Ovt