Sámis 27-28

Sámis 27–28/2018 27 tas varas eamidiinnis son vulggii Trøndelágii Plassje gu­ vlui, gos maiddái gávnnai sápmelaččaid ja gelddolaš gie­ la man de dutkkai máŋgalogi jagi, eanet go oktage ovdal su dahje su maŋŋá. Maŋŋelis son gávnnai vel ovtta ál­ bmoga ja sin giela, aleuhtaid dahjege unanganiid Alas­ kas. Bergslanda bargu sin gaskkas adnojuvvo seamma dehálažžan go dat maid son barggai sámegielaid ovdii. Knut Bergsland (1914–1998) ja Erkki Itkonen (1913– 1992) eliiga sullii seamma jagiid, leigga iežaska áiggi dehálamos sámegiela dutkit Norggas ja Suomas ja leaba ain dehálaččat. Eanemus konkrehta árbi sudno bargguin lea dálá davvisámegiela čállinvuohki, mii lea máŋgga dáfus dego kompromissa dan guovtti čállinvuogis maid soai ráhkadeigga ja geavaheigga. Máttasámiid ja anáraččaid čállinvuogit ja sátnegirjjit leat vel eanet sud­ no árbi. Máŋga dálá sámegiela dutki ja giellačeahpi leat sudno oahppit, ja vel eanet leat sudno ohppiid oahp­ pit. Nuortalaččat ges ohppet ain iežaset vajálduvvan sá­ niid ja dadjanvugiid Toivo Immanuel Itkonena (1891– 1968) girjjiin, mat muitalit ollu maiddái sámiid dološ kultuvrra ja eallinvugiid birra. Ii oktage dáin olbmuin riegádan álggu rájes sáme­ giela dutkin, muhto sámegiella šattai sin eallinláibin ja eallinvuorbin hui lunddolaš sivaid geažil. Muhtu­ mat šaddet ovdamearkka dihte sámegiela dutkin dan dihte, go váhnemat háliidit sihkkarastit alcceseaset ja mánáideaset goit muhtunlágan birgenlági. Muhtu­ miidda ges orru vejolaš šaddat sámegiela dutkin nuge románttalaččat go moarsi lusa mátkkoštettiin, rivtteslá­ gan mátkelohkamuša Hurtigrutenii válljedettiin. Mis eai leat nu ollu dieđut buot eará dutkiid álgoálgosaš motiivvaid birra, muhto sii buohkat leat leamaš olbmot nu go mii. Maiddái sin eallimiid leat sihkkarit loahpa­ loahpas stivren eanemusat dakkár vuođđodárbbut go doaivu buoret birgenlágis ja galledeamit morsiid luhtte. Go dákkár vuođđodárbbuid háliidit gokčat, de daid vuoruhettiin muhtumiidda gávdnojit maiddái eará ál­ bmogat ja sin gielat ja kultuvrrat eallinláibin. Dán áigge sámegiella lea dieđus earenoamáš dehálaš kapitála vaik­ ko guđe suorggis, maiddái sámegielat báhpaid dárbbašit eanet go mišunerenáiggis. Nu bissotge dat sivat manin dadjat juo buotlágan olbmot soitet šaddat bargat sáme­ gielain ja sámegiela ovdii, earret eará dát golmmas: Os­ ku, doaivu ja ráhkisvuohta. Muhto buot stuorimus dain lea ráhkisvuohta.