Sámis 26

30 Sámis 26/2017 “Dulvá ovttat láhkai” lea dábálaš dajaldat go čáhci lassánišgoahtá geasset. Čáhci mii ovttat láhkai lassána, mearkkaša ahte lea váttis goddit luosa, ja dat čuohcá erenoamážit buođđobivdui. Muhtun luossabivdi imaš­ talai manne stáhtaid bivdoskoviide ii galgga deavdit man guhká olmmoš lea bivdán. Luossabivdit oidnet oktavuođaid das man ollu luossa lea goddon ja man guhká lea beassan bivdit, muhto dat ii lea liikká dehálaš hálddašeddjiide. Sámi doahpagat deanu birra čájehit ahte leat sajáiduvvon máhtut, man vuođul báikkiolb- mot leat hálddašan deanu guhkit áigge badjel. “Dulvi” ii muital loguiguin man ollu čáhci lea deanus. Dattetge dihtet Deanuleagi ássit, ahte go lea dulvvis sáhka, de lea heajos luossabivdu guovddáš geasi. Almmolaš čállosiin mat geavahuvvojit deanu hálddašeamis eai gávdno sámi doahpagat ja nu doalahuvvo dehálaš máhttu almmolaš stivrenorgánaid olggobealde. Buođđun dáhpáhuvvo geasset go deatnu lea cohkon. Dárbbašuvvo guhkes hárjáneapmi ja máhttu cegget buođu. Ferte bures dovdat buođđosaji deanus, nugo botni ja čázi ovdal go buođđugoahtá. Dasa lassin fer- te olmmoš máhttit bidjat buođu rivttes láhkai muđui ii čáŋa luossa fierbmái. Hárjánan ja čeahpes bivdi gohčo­ duvvo buođđoalmmájin . Piera Áslat gii lea hárjánan luossabivdi čilge ná: Bodni lea hirbmat dehálaš, nugo guoikkain oaidná ahte lea go jiekŋa bilidan. Dan oaidná dat gii lea oahpis, muitá juohke geađggi go lea agibeaivve guov- lan dohko. Ja guoika han lea dakkár dat ii leat nu čieŋal. Savvonis lea fas earáláhkai go dat lea čiekŋalasas. Bivddedettiin lassána máhttu deanu birra, ja bivdit fuomášit go juoidá rievdá deanus. Bivdit leat maiddái deanu ovddasteaddjit sin beaivválaš oktavuođa bokte detnui. Sii sáhttet vaikke goas vuohttit rievdadusaidmat leat dehálaččat go oaidná biras- ja globála geahčastagas. Báikkiolbmuid oktavuođat lussii Luossabivdi ferte diđoštit mo luossa vuodjá ja mo dat láhtte go mátkkistis bajás guvlui deaivvada daiguin mat gávdnojit doppe. Nu luossabivdi geahččala iežas bidjat luosa dillái ja oaidnit deanu luosa geahčastagas. Go luos- sa vuodjá deanu ráigge bajás, de deaivvada ollu vuokkai- guin. Pettera mielas vuogga massá ávkkis jus luossa čađa áigge oaidná dan seamma vuokka. Gávdno dajaldat: Guolli lea čalmmástuvvan vuggii (Nielsen og Nesheim 1932). Go luossa váibá oaidnimis dan seamma lágan vuokka, de čiehkáda dakkár sajiide gos beassá ráfis leat, nugo guoikkaide gos lea coahki . Luossabivdái lea danne dárbbašlaš gávdnat rivttes vuokka, ja nu geahččalit east- adit dakkár vuokkaid mat leat ollu anus. Ovdal go luos- sa ba dohppe ge, de ferte dat beroštit vuokkas. Mun lean ieš leamašan mielde oaggumin gos ohppen oaidnit oktavuođaid hárjánan luossabivdi ja luosa gask- kas. Bessen Pettera mielde vuolgit oaggut suoidnemánu vuosttas beaivve 2011. Lei čáppa beaivvadat beaivi ja dulvi lei mannan meattá nu ii leange šat ollus rávdn- ji deanus. Petter lei juo leamašan máŋgga geardde dea- nu alde fatnasiin. Munnos ledje guokte stákku mielde maidda Petter čanai vuokkaid maid ieš lei ráhkadan. Maŋŋá go leimme suhkan vuos Mákkásavvonii ja dasto Uvllásavvonii ean ge lean dohppehan guoli, de sugaime gáddái káfestallat. Go leimme čohkkámin deatnogát- tis, oinniime fatnasa mii gottii guoli. Mun dan seammás Guolli lea čalmmá­ stuvvan vuggii.