Sámis 26

Sámis 26/2017 29 vuoggaguolli . Doaba geavahuvvo go lea sáhka das ah- te lea álki fidnet guoli vuokkas. Jus vuoggaguolli ii leat vuodjamin, de lea váttis dohppehit luosa. Sivvan dasa ahte luossa ii leat dohppen, sáhttá čilgejuvvot dainna lá- giin ahte lea unnán vuoggaguolli deanus. Jus buohtas- tahttá vuoggaguoli eará luossašlájaiguin main leat na- mahusat hámi ja sturrodaga vuođul, de lea vuoggaguol- li ožžon namahusa lihkadeami vuođul. Luossabivdi ii daja goassige ahte son lea goddán vuoggaguoli , muhto muitala ahte son lea dohppehan omd. ditti , mii lea unna luosaš ja deaddá gaskal kilo ja golbma kilo. Vuoggaguolli ii leat taksonomálaš, muhto čuvge deanuássiid dárkilis ja vuđolaš máhtu luosa birra. Lea dábálaš olbmuin gullat ahte: Dán geasi lei unnán vuoggaguolli. Dajaldat muita- la ahte lea unnán luossa goddon vuokkas. Vuoggaguolli mii čuvge sámiid oktavuođa detnui ja lussii, čájeha ahte giella ja praksis gullaba oktii. Doahpagat nugo vuogga- guolli šaddet olbmuid praksisaid vuođul. Sombbi Pet- ter lei hárjánan luossabivdi gii orui olles eallinagi deat- nogáttis. Petter muitalii ahte son bivdigođii luosa go lei čieža jahkásaš. Son čilgii munnje man dehálaš lea válljet rivttes vuokka mii heive čáhcái ja luosa lihkadeapmái. Oktavuohta čázi, botni ja buori bivddu gaskkas Doahpagat mat gullojit dávjá geasset leat čázis, coah- ki ja dulvi . Sámegiel doahpagat nugo čázis, coahki ja dulvi čilgejit mo čáhci lea deanus. Diet doahpagat leat guovddážis deanu luosabivddus, ja čilgejit gos deanus lea buoremus bivdit juohke áiggis. Bivdu heivehuvvui ovddeš áiggiid nu ahte olbmot bivde doppe gos biv- dosadji lei čázis, mii mearkkaša ahte čáhci lei danmuttus ahte luossa álkket čáŋai fierbmái dahje dohppii vuggii. Ovddeš áiggiid besse olbmot golgadit daid čáziin mat ledje čázis. Giđđat dahje dalle go jiekŋa aiddo lea man- nan dahje suddan deanus, de lea deatnu dábálaččat dulv- vas ja dalle ii heive bivdit eará bivdosiin go golgadagain. Odne leat bivdonjuolggadusat nu ahte juohkehaš ferte doalahit iežas sona siskkobealde (maiddá gohčoduvvon čáhcin). Ovddeš áigge rasttildedje olbmot sonarájáid, ja bivde doppe gos čáhci lei čázis. Go dál ii leat šat loh- pi bivdit iežas sona (čázi) olggobealde, de lea dat daga- han ahte muhtun bivdit eai beasa šat searvat praksisaide maid deatnu fállá iešguđetge áiggis. Eaŋgalas ”luossalorda”Henry Pottinger lea darvehan stuorra luosa man Amut (Amund Hansen) áigu roahkastit. Amund Hansen, Kárášjogas eret (1806-1887) lei okta suhkkiin geat sugahedje Pottinger ja su oaggunskihpára Deanu vulos 1857:s. ”Lakselorden” fra England, Hen­ ry Pottinger har fått fast en stor­ laks som Amut (Amund Hansen) skal krøke. Amund Hansen fra Ka­ rasjok (1806-1887) var en av roerne som fulgte med Pottinger og hans reisekamerat nedover elva i 1857. Pottinger 1905.