Sámis 25

36 Sámis 25/2017 nia , Vol. 33:3 2016. Artihkkala leaba čállán Laura Janda guovttos Lene Antonseniin. Janda lea ruoššagiela professor UiT Norgga árktalaš universitehtas, ja son lea oahppan davvisámegiela. Antonsen lea gielladutki Giel­ lateknologiija joavkkus UiTas. Soai leaba gávnnahan ahte mánát guđet sáddejuvvojedje internáhtaskuvllai­ de, masse dehálaš giellafievrridanarena go eai orron šat ruovttus. Sin sámegiella geafui ja majoritehtagiella maid báinnii ja rievdadii sin giela. Go lea sáhka gielas, ja giellageavaheami ráddjemis, de lea dát okta vuohki mo eiseválddit geavahedje iežaset fámu dáruiduhttináigodagas. Nu mo Kenya čálli, dut- ki ja aktivista Ngũgĩ wa Thiong’o deattuha girjjistis De- colonizing the Mind (2005: 15): “Language as cultu- re is the collective memory bank of people’s experien- ce in history”. Norgga eiseválddiid fápmogeavaheapmi ja giellagildosat skuvllas lei viggamuš duššadit sámi his­ torjjá ja muittu sámi álbmogis. Eará artihkkalat dáruiduhttima hárrái maid almmuhuv­ vojedje norgga mediain diibmá. Dat deattuhedje justa giela ja gillájeddjiid muitalusaid. Ledje jearahallamat ovddidt oahpaheddjiiguin, omd NRK Sámis (17/4- 16). Okta sis dajai: “Muhtumat sis (ohppiin) ledje máŋga jagi jaskadat dego sáhpánat”. Dát lei 1970 logu álggus. Okta oahpaheaddji vel dajai: “Jos sáhtášeimme mannat fas maŋos áiggis, de livččiime oahppan sáme- giela. Moai livččiime galgan lohkat giela ovdal go vulg­ giime davás.” Buot njeallje oahpaheaddji geat ledje jea­ rahallojuvvon guorrasit dasa ahte nana giellamáhttu livččii leamaš čoavdda mánáid máilbmái, ja vuohki mo sii livčče lihkostuvvan oahpaheaddjin sámi birrasis. Dáruiduhttima gielladuššadanulbmil čuozai dan láh- kai ahte mánát jávohuvve, ja dan láhkai lei maid álkit sin ráddjet ja stivret. Dát lea okta vástádus Nergård gažaldahkii (22/4-16): Lei go dáruiduhttin politihkka dakkár mii ii lean organiserejuvvon, vai lei go poli- tihkka mas lei čielga ulbmil? Nergård ákkastallá ahte dat lei organiserejuvvon politihkka, mii vealahii ja bi- lidii olbmuid. Jurddaš buot mánáid guđet máŋggaid jagiid eai ádden maid oahpaheaddji lei oahpaheamen. Jurddaš buohkaid guđet molso giela ja biehttaledje sin sámivuođa ja sámi máttuid. Dát guoská olles servoda- gaide Romssa fylkka rájes gitta mátta Norgii, ja Finn- márkku vuotna- ja riddoguovlluide. Jurddaš man ollu sámi jienat doppe leat jávkan, heahpada ja heajos ieš­ gova dihte. Jurddaš buot historjjá mii lea jávkan bágge­ juvvon giellamolsuma ja giellamassima dihte – maid dahká dat olbmuid eksistensiála dárbbuide? Dáid fuomášumiiguin háliidan deattuhit dáruiduhtti- ma váikkuhusaid olmmošlaš beliid, nu mo Nergård ge dahká iežas artihkkaliiguin. Dán digaštallamii eai gu- la Zachariassena (13/4-16) oppalaš, oahpes dieđut ee. das mo dáruiduhttinpolitihkka sáhttá muitalit das mo lea leahkit dáža, ahte dáruiduhttinpolitihkka lea oassi norgga historjjás, ahte dáruiduhttinpolitihkka ii lean seammá garas olles áiggi, ahte mii fertet váldit vuh- tii servodaga ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ođas­ mahttima ja makkár váikkuhusat ledje mánáide go sii ožžo eanet skuvlavahkuid. Aviisadigaštallama álggu rájes juo lea Nergård hui čielggas das maid son deattuha (17/3-16): son dáhttu dutkama mii lea kritihkalaš ja man vuođđu leat inter-