Sámis 25

24 Sámis 25/2017 Láhčit oahppodili dakkárin, ahte dás lea vejolaš vásihit maid dovdduid Emošuvnnalaš vásihusaid vuođul oahppi árvvoštalla oahpu mávssolašvuođa. Divrras ja árvvolaš áššiid oahp- pá bures ja dán bokte dovddut váikkuhit oahppanmovt­ ta šaddamii. Oahppi berre hárjehuvvot reflekteret oahp­ podili diehto- ja emošuvnnalaš vásihusaid. Oahpa­ headdji galgá lea ollásit mielde oahpahusas, iige dušše dahkaluddat dahje bálkká ovddas oahpahit. Oahpa- headdji berre bidjat iežas ollásit oahpahussii vai ohp- pui šaddá vuoigŋa ja oahppi sáhttá oahppodilis fáhtet emošuvnnalaš vásihusaid. Dásseárvu Emošuvnnalaš vuorrováikkuhusdilis sihke oahpahead­ dji ja oahppi leat ovttaveardásaččat. Emošuvnnalaš di- lis dásseárvu buktá ovdii auktoritehtta gažaldaga. Oah- paheaddjis ii leat auktoritehta máná emošuvnnaid ek- tui. Lihkká son sáhttá rávvet, veahkehit ja bagadallat máná buoremussan. Bajásgeassi, oahpaheaddji auktori- tehttastatus galgá lea čielgasit oidnosis, go auktorireh- ta jávkadeampi dahje čiehkan hoigada ovddasvástadusa mánnái, ja sus eai ovtto leat velá doarvái attáldagat ja máhtolašvuohta čoavdit čuolmmaid, maid ovddasvás- tádus geatnegahttá. Jos bajásgeassi auktoritehtasadji ii leat oidnosis ja rabas, de bajásgeassi sáhttá manipule- ret dovdduid, muhtumin fuomáškeahttá. Vaikke oah- pahandilis oahpaheaddji analysere ja árvvoštallá máná maid emošuvnnalaččat, de ii galggá ollesáigge analyse- ret vai ii rivve mánás vejolašvuođa ovdánahttit ja guora- hallat iežas dovdduid. Autonomiija Bajásgeassimis lea stuorra mearkkašupmi emošuvnnaid ovdánahttimis, muhto bajásgeassimii ii galgga geahčča­ lit njuolgga váikkuhit dovdduide, vai emošuvnnalaš ba- jásgeassin ii nuppástuva manipuleremin. Emošuvnnalaš bajásgeassimis oahpaheaddji dárbbaša nana ehtalaš doa­ ladumi, mii árvvusatná máná rievtti iežas dovdduide. Mánás lea emošuvnnalaš autonomiija. Árvoguorahallamat Árvvuid guorahallan bohciida vásihusaid vuođul. Mađe eambo árvodiđolaš bajásgeassi lea, dađe čielgasabbot dat vuhttojit su doaimmain, jurdagiin, doaladumiin ja dovdduin. Dákkár bajásgeassis lea buorit vejolašvuođat aktiveret oahppiid guorahallat árvvuid ja dan bokte oahppi bures sáhttá ovdánit árvodiđolašvuođastes. Dovdduid áican Emošuvnnalaš proseassas lea dehálaš sirret iežas ja nuppi olbmo perspektiivva dahje oainnu. Egosentrálalaš olm­ moš ii earut iige máhte sirret iežas ja nuppi olbmo oain­ nuid. Dán dihte lea dehálaš hárjehallat ja ovdánahttit emošuvnnalaš áicannávččaid. Leat máŋggat áššit, mat hehttejit oaidnimes ášši nuppi olbmo čálmmiiguin, ov­ damearka dihte olmmoš govahallá ahte eará olbmot ip­ mirdit, dovdet, doibmet ja jurddašit áššiid seammá láhkai go son. Hárjehallamiin sáhttá ovdánahttit áššiid oaidni- ma maid nuppeláhkai, nuppi olbmo čálmmiiguin. Emo­ šuvnnalaš proseassas bajásgeassi ferte bidjat iežas pers­ pektiivva duogážii ja geahčadit ášši nuppi olbmo čalm­ miiguin, vai ipmirda nuppi optimalalaččat. Dás emo­ šuvnnat ipmirduvvojit oktasaš vásihussan, mas leat sih­ ke iežas ja nuppi olbmo áššit ovttastahttojuvvon dahje lea figgamuš dasa.