Sámis 25

Sámis 25/2017 25 Dovdduid áicames leat guokte beali: iežas dovdduid ái- can ja nuppi olbmo dovdduid áican. Dovdduid áicil­ vuohta ovdánahtta persovnnalašvuođa. Áicilvuohta ie­ žas dovdduid ektui ovdánahtta intrapersovnnalaš fih­ tolašvuođa. Go olmmos lea dán lahkai fihtolaš de son dovdá iežas dovdodiliid, oaidná iežas sierralágan dovd­ duid ja máhttá árvvoštallat daid ja ádde iežas dovdduid mearkkašumiid. Emošuvnnalaččat fihtolaš máhttá ov- danbuktit iežas dovdduid, ja máhttá goit juogamuddui hálddašit iežas dovdduid sihke diktá šaddat iežas dovdduid fámolažžan govttolaččat. Jos olbmos eai leat fámolaš dovddut dahje eai leat iežas vásihusat fámolaš dovdduiguin, de olmmos ii lea iešmearrideaddji ja álki- det čuovvola joavkku fárrui, dađe eambo hutkakeahttá. Nuppiid olbmuid dovdduid áican ovdánahtta interper­ sovnnalaš fihtolašvuođa. Dalle olbmos lea máhttu ád­ det, ja fáhtet nuppi olbmo jurddašanvuogi ja láhttema sihke oaidnit nuppi olbmo dovdodili, dovdduid. Fihto­ lašvuohta nuppiid olbmuid emošuvnnaid ektui lea áv- kin sosiálalaš oktavuođaid huksemis ja ustitlašvuohta šaddá dán vuođul. Loahpas Kultuvra ii leat bissovaš, dat lea oalle rašši ja eahpe­ stabiila. Osiid kultuvrras sáhttá rievdadit, sihkastit eret dahje jávkadit ja olles kultuvra maid sáhttá jávkat. Dálá oarjemáibmi ii bija stuorra árvvu áiggiid čada šaddan ja ovddiduvvon kultuvrraide. Das lea seammasullasaš doaimmat go movt teknokráhtat leat meannudan bir- rasiin. Leamaš oaidnu ahte mehciide ja mearaide oažžu leaikut ruskkaid vaikke man olu, dat eai dieva goassige. Dál leat fuopmán, mearat, meahččit ja áibmu leat duol- van, ja dat áitá olmmoščeardda. Birrasa duolvvideami lea álgán ráddjet, muhto huma­ nalašvuođa, olmmošvuođa mii diktit duolvvidit rájiid haga. Mii ain luohttit ahte olmmošlašvuohta gierdá dan ja dan vuođul ee. interneahtas bidjat eahpádusa vuollái iežamet divrras árvvuid, olmmošlaš máŋggabealátvuo­ đa, jierpmálašvuođa, ehtalašvuođa ja bassivuođa. Mii diktit dihtorfierbmádagas rámidit jallodaga, jierpme­ hisvuođa, sosiálaporno ja himolašvuođa, eatge bija dasa maŋgelágan ehtalaš rájáid. Olmmošlašvuhtii šaddama eaktun lea diđolaš bajás­ geassinproseassa. Čuvgehuvvon olmmošin šaddan ii leat lunddolaš dáhpáhus mii iešalddes ollašuvvá. Olm­ moš šaddá olmmošin dušše diđolaš bajásgeassima bok- te. Dán čuvgehusproseassa ulbmilin lea ovddidit homo barbarus as, barbára olbmos homo humanus san, čuv­ gejuvvon olmmošin. Čuvgeheami várás lea ásahuvvon bajásgeassininstitušuvnnat, skuvllat ja mánáidgárd­ dit. Dáin ásahusain lea deattuhus dieđu oahpaheamis ja emošuvnnalaš ovdáneapmi lea guđđojuvvon juoga muddui veaitalassii. Mu oaivil lea ahte skuvllat ja má­ náidgárddit, almmolaš bajásgeassininstitušuvdnan leat geatnegasat fuolahit oahppiid emošuvnnalaš ovdánea­ mis dieđu oahpaheami lassin vai bajásgeassima boađu­ sin leat olbmot geat leat árvodiđolaččat ja geain lea alla­ dását morála. Dalle olbmot sáhttet bissut dearvvasin ja juoga muddui buhtisin vaikke vuoiŋŋalaš biras livčče duolvvas.