Sámis 25

14 Sámis 25/2017 jut ja sihkkarastit NH giela, mii lei jávkamin. Sii ál­ ge mánáiguin, fálle mánáidgárddiid gos giellalávguma bokte sáhtte oahppat giela. APL lea das rájes viiddidan prográmma ovddidit giela nu ahte Native Hawai’i giel- la lea doaibmagiellan buot dásiin oahppovuogádagain, doaimmain ja bargguin gitta universitehta dássái. Sii leat lihkostuvvan bures ja leat ovdagovvan eará álgoálb- mot joavkkuide USAs ja máilmmis. Vánhemat geat vál- ljejit APL progámma mánáidasaset geatnegahttet seam- más iežaset šiehtadusa vuođul APLain maiddái ruokto- birrasis doahttalit giella- ja árvovuođu prinsihpaid. Ok- ta sivva dasa ahte Sámis eahpelihkostuvvet sámegiela- oahppahallit lea ahte oahppoásahusain váilot oktasaš árvo- ja giellanjuolggadusat ja ahte ruoktobirrasat geat­ negahttojit čuovvut daid seammá njuolggadusaid. Aha Punana Leo (APL) NH giela oahppoprográm- ma ja giellapolitihkkalaš lihkadus APL doaimmain leat nagodan bissehit giellajávkama ja ollu ollesolbmot ja mánát leat váldán ruoktot giellaset. Odne lea vejolaš válljet NH gillii lohkat gitta universitehta dássái. Muh- to giella guoddá árbevirolaš máilmmi oainnu nugo fas árbevirolaš máilmmi oaidnu guoddá giela, ja 1998 ása- hedje joavkku mii bajidii APL oktasaš árvovuođu. NH gielat joavkkkus lei nana giella- ja árbevirolaš máhttu, golmma buolvva ovddasteaddjit, nubbegielagat geat ledje oahppan gielaset ođđasit ja oktiibuot sii ovddas- tedje buot giellaoahpahan dásiid, mánáidgárddes gitta allaoahpahahkii. Giehtagirji válbmanii 2009 ja fokus lea ahtanuššadit mánáid, bargiid, vánhemiid ja buoh- kaid geat beroštit Native Hawai’i giela geavahit gaska- oapmin. Ulbmilin lea oččodit buohkaid doahttalit ja gudnejahttit “Aloha” vuođđoprinsihpaid, bidjat bálgá otná dillái, seammás leat maid ofelažžan boahttevuođa doibmii. Gal dat oahppá olmmožin eallit... Mis Sámis lea olmmožin eallit ideala ja maiddái iežamet “Gal dat oahppá go stuorrula” vuođđoprinsihpat vaik- ko dat eai leat almmolaččat mearriduvvon, de leat aŋke prinsihpat mat vulget Sámi árbevirolaš oahpahemiin. Okta dain deháleamos prinsihpain lea ahte hukse buor- re ja liekkus dilálašvuođa vai oahpaheapmi lihkostuvašii. Árbevirolaš oahpahemiide lea bajásgeassin árbevier- ru okta gáldu mas boahtá ovdan árvomáilbmi, buore- mus praksisat bajásgeassimis ja makkár buorre olmmoš lea (Balto & Johansson 2015). Go čoahkkáigeasán dán buorre olbmo ideala, de lea dat ahte galgá “olmmožin eallit” ceavzilis vugiiguin, soabalaš ja vuorrováikku- headdji oktavuođas birrasiin, luondduin, eará olbmui- guin ja buot mas lea vuoigŋa. Dás lea Iešbirgejeaddji idealan dat olmmoš gii ovddida bistevaš ja ceavzilis ser- vodaga (Balto 2008, 2006) ... ja ain huksemin Sámi nášuvnna Mu áigumuš dás lea movttiidahttit Sámis ovddidit sul­ lasaš oahppofilosofiija ja oktasaččat joatkit dan maid Jo- han Turi rávvii midjiide; sápmin leahkit buot doaim­ main main leat aigumuššan sámegiela ja kultuvrra nan- net ja viidáset fievrridit. Čohkkejeaddji giehtagirji, mii čuvgeha sámi vuođđojurddašeami, jáhkuid, etihka ja kultuvralaš praksisiid ja sáhttá duddjot vuođu min ieža­ met rápmavuogádagaid hápmemii buot dási servodat- doaimmain. Dát ii duvdde eret eará dieđuid ja máhtuid, muhto gievruda bisuhit ja hukset iežamet vuođu stivre- jumis, politihkas, jođiheamis ja ásahusain.