Sámis 33

guldalit mo don dolin lea leamaš ja mo servodat lea nuppástuvvan otnážii, muhto ii leat álohii áigi gulda- lit boares fearániid birra. Eadni ja áhčči gal dieđusge vuordiba vel ahte goivestivččen áhku ja ádjá luhtte muohttaga dahje guoddilivččen vel muoraid stoh- pui. Áinnas háliidivččen leat šiega, jegolaš ja veahkkái maiddái, muhto dađe bahábut ii leat álohii dilli olahit sihke váhnemiid ja áhku guoktá ádjáin vuordámušaid. Oamedovddu gahká go beare jurddašan dan birra. DEGO II LIVČČII jo doarvái. - Ii eisige! Ii han sáhte duš­ še naffát dálááiggis, ferte jurddašišgoahtit boahtte­ áiggi ja boahttevaš bargoeallima. Go du oahpaheaddji, du vánhemat, du hárjeheaddjit ja buot eará olbmot du birrasis álohii muitet muittuhit du das man dehálaš lea jurddašit boahttevuođa. Doppe leat boahttevaš bargoaddi vuordámušat. Bargoaddi vuordá ahte galg­ gat veadjit lihkkat buori áiggis, ja áinnas galggašit leat barggus moadde minuhtta ovdal go bargu álgá. Vuordámušat leat maiddái dasa ahte leat viššal, gillil ja čájehat beroštumi oahppat ođđa áššiid barggus, vaik- ke it máhte buot dalán. Dát muittuha olu dan seammá maid skuvla ja oahpaheaddji vuordiba dus. II BEARE DAT ahte ferte vuhtii váldit maid lagašservo­ dat vuordá dus, muhto mii geat leat bajásšaddan guovtti máilbmi gaskka fertet maid vuhtii váldit sámeservodaga ja stáhta vuordámušaid ja buot eará vuordámušaid mat gusket du boahtteáigái Norggas ja Sámi servodatmiellahttun. Sámit vurdet ahte galg­ gat leat mielde seailluheamen giela ja eará dehálaš kultuvrralaš doaimmaid. Gullo dávjá medias ahte dus geas lea giella, ja dát guoská erenoamážit dutnje gii leat nuorra, dus lea ovddasvástádus loktet giela árvvu. Dasa lassin leat vuordámušat ahte galggat oahpahit giela viidáseabbo boahttevaš buolvvaide. Stáhta ges vuordá ahte olmmoš čuovvula su rávvagiid ja njuolg- gadusaid. Dán maŋemuš jagi lea stáhtas leamašan vel garrasat vuordámušat dutnje go dábálaččat, Corona-­ pandemia geažil. Dál stáhta vuordá ahte ii galgga buorrestit nuppi, ii galgga duššiid dihte mátkkoštit ja it ge berre gal guossis fitnat. Jos ii nagot čuovvulit dáid vuordámušaid, de sáhkohattat. Dál de duođas lea buo- remusat gužžat njuolgga. II LEAT IMAŠ go olmmoš muhtimin dovdá ahte heav­ vana vuordámušaide juo ovdalgo eallin lea duođas álgánge. Duollet dálle diet boahtteáiggi vuordámušat sohtet daid vuordámušaiguin maid du soga ja ovddit buolvvaid historjá ja du máttuid vásáhusat leat bardán du olggiid ala. Sáhtátgo don goassige šaddat danin go earát vurdet, vai mo? Árvidan ahte okta vejolašvuohta lea ahte eallin stirdu muhtin dáhpáhusa dihte dih- to hápmái, nugo geavvá girjji váldopersovdnii, guh- te báhcá Johansena girjjis agálaččat olbmuid muitui boahtteáiggi čuoigin. Muhto nubbi vejolašvuohta lea dieđušge dat, ahte mun válljen oaidnit eallinbálgá aiddo fal bálgán, ja ahte juohke válljejupmi váikkuha dasa mo bálggis joatkašuvvá. Dat ii dattege dárbbaš leat váivves ášši ja noađđi munnje, dasgo bálgáid han lea vejolaš guorrat maiddái ruovttoluotta jos de šattaš dárbu mohkkasit eará guvlui. Ja mii heđiid dán áigge, go GPS’a han gávdno mátketelefovnnas, mii láidestivččii riekta jos muđui in oro gávdnamin rivttes bálgá šat. 50 Sámis 33/2021