Sámis 33

34 Sámis 33/2021 in heiven jovkui. Go in máhttán sámegiela, dat lei dego agálaš muittuhus mu olgguštuvvonvuođa birra iežan kultuvrra ektui. Danin dovden ahte sámegiela oahppat livččii ráfudahttán mu mášuhis sielu. Mun orron beannot jagi Oslos, guokte jagi iešguđetge báikkis Finnmárkkus ja jagi Romssas. Romssas mun vázzen oahpaheaddjeskuvlla. Lei guovttegielat luohk- ká. Oahpaheaddjis, Odd Mathis Hættas, mun ohppen vuosttas gearddi čálalaš ovdanbuktima sámegillii. Mun háliidin báhcit Norgii, muhto fertejin fárret fas Amerihkái, gos čađahin allaskuvlaoahpuid. Ovdal go vulgen, osten Buolbmága gávtti alccen ja áhččásan. Mun in arvan dan coggat badjelii Sámis, dasgo in hál- lan sámegiela njuovžilit inge diehtán dohkkehivčče go sápmelaččat mu. Dárrolaččat fas jerre mus, manne hálii- dan leat sápmelaš. Vástádus lei: danne go mun lean.” Dál diehtá Kai, ahte su máttarváhnemat ledje sihke mearrasámit, boazosámit ja johkasámit. Go bárdni rie­ gádii Girkonjárggas, Kai gohčodii su Ivar Aslak John­ son iežas ádjá nama mielde gudnejahttin dihte su. 2 AGNIA LEA 26-JAHKÁSAŠ filbmadahkki. “Mun lean álo dovdan davi geasuheamen iežan. Oahpan dál dárogiela, ohcandihte MA-oahpuide Romssa universitehtii. Mu navdojuvvon ruošša áddjá ii goassege diehtán, gii áhččis lei, das­ go dat lei gávdnon gáhttamánnán; ja mun gávnnahin easka DNA-teastta čađa, ahte su áhčči lei várra sáp­ melaš.” Muhtin sámi goarggut dego Turi ja Anti ilbme bohtosiin. Agnias alddes leat maid dárrolaš ruohtta­ sat ja son lea oahppan, ahte su “ruoššalaš” sohka lei eanáš suopmelaš. Dát attii vástádusaid, maid son lei ohcan olles eallinagi dovdan dihte iežas dievaslebbo olmmožin. Son vulggii mátkái ohcat iežas davvivara ja oaidnit báikki, gos su máttáráddjá dáiddii leat boahtán. “Mun dovden dakkaviđe iežan siste garra oktavuođa­ dovddu ja háliidin fas ovttastuvvat mu sámi ruohtta­ siiguin. De oahppagohten sámástit ja juoigat, nu ahte dovddašin iežan leamen lagabus mu máttarváhnemiid.” 3 LEILA ORRU GÖTEBORGAS. Son maid gávnnai sámi ruohttasiiddis DNA-teastta čađa. “Mun ledjen adopterejuvvon mánná. Dihten, ahte mu áhčči lei dárrolaš ja Romssas eret; muhto in goassege deaivan su, ja son jámii máŋgga jagi áigi. DNA-teasttas ožžon ollu nuppiid seammalágán sápmelaš namaid dego Anti, Gaup, Blind jnv. ja áddejin mus leat sámi ruohttasat. Mun ledjen suorganan muhto ilolaš maiddái, dasgo mun lean álo lean beroštan davvi-Skandinavias ja sámi kultuvrras. Mun lean maid dovdan stuorra gessojumi dáidda álbmogiidda, maid stáhtat leat nu garrasit soardán. Dan dihte go ledjen adopterejuvvon, lea váttis gávnnahit, gos iežan fuolkkit lea boahtán. Mun áiggun mátkkoštit Romsii dalle go mátkkošteapmi lea fas vejolaš, ja sávan gávdnat muhtun mu sápmelaš fulkkiin. Dan botta mu motivašuvdna sámegiela oahppamii lea garas.” OPPALAŠ BEROŠTUPMI GIELAIDE Buot lahtut leat oppalaččat beroštuvvan gielaide. Leila beroštupmi roma kultuvrii dagahii su oahppat Rromani Ćhib-giela. “Mun lean álo leamaš beroštuvvan unnitlohkokultuvrii ja -gielaide. In leat beroštan oahppat