Sámis 33

Sámis 33/2021 19 Sámegiela oahppama vádduda dat ahte measta buot oahpponeavvut leat davviriikkagielaide. Jos galgá oahp­ pat eaŋgalasgielat girjjiid vehkiin, de ii ábut ránttostal­ lat. Jos ges oahppi máhttá juo ovdalgihtii suoma-, ruoŧa- dahje dárogiela, de gal juo buorebut manná. Ieš mun oahpahadden eanáš suomagiela bokte go dat lei dain gielain nannosamos, muhto vehážiid mielde mu dáro­ gielamáhttu nanosmuvai, mii lea gáibidan alddán hui ollu gierdavašvuođa. Jus galgá vuos oahppat ođđa giela ovdalgo beasat oahppat du ulbmilgiela, de dat dieđusge duođai guhkida olles proseassa. Muhto hui njozet sáme­ giella bođii olámuddui. Mátkki alde ohppen olu eamb­ bo go lei áigumuš, ja dat lea diehttalas hirbmat buor­ re. Sámegielat oahpponeavvuid dilli mielddisbuktá goit dan ahte eanáš oahppit leat davviriikkain eret ja dat un­ nida sámegielaid ohppiid máŋggabealatvuođa. Nubbi ja mihá deaŧálabbo hehttehus sámegiela oahppa­ ma dáfus lea čadnon sámevuhtii. Eanáš olbmot bissot ruovttuguovlluineaset, ja earát fas fárrejit ođđa máil­ bmái bistevaččat. Dákkár kulturmolsun ii leat ártet. Sá­ mekultuvrra njuolggadusat ges eai álkidahte dakkár fár­ rema sámevuhtii. Dat lea hui gitta olggobeal olbmuide, geat eanáš šaddet guossin dahje ii-sápmelažžan measta álohii. Ođđasápmelaš ii riekta leat doaba sámi servoda­ gas. Dáinna lean ieš sakkarat rahčan, dasgo sámegiella ja sámekultuvra leat áiggi mielde šaddan numáilmmi stuorra ja deaŧálaš oassin mu identitehtas, man dihte lean hirbmat rámis, muhto maid in oaččo cealkit nu- go háliidivččen . Eará ii-eamiálbmotgielaiguin lea doar­ vái oahppat giela ja kultuvrra ja oassálastit dasa vai sáht­ tá lohkat ieš oassin dan kultuvrras - jos máhtát oassálas­ tit kultuvrii seamma dásis go báikkálaččat, de don gal leat maid báikkálaš. Mun lean hui buorre ovdamearka das Islándda ektui. Mun in riegádan inge bajásšaddan Is­ lánddas baicce oahppagohten giela juo ovdal go ledjen logi jahkásaš. Dat lea munnje muhtunlágan biebmoeat­ nigiella, eandalitge dál go in šat máhte iežan eatnigie­ la nu bures. Muhto go hálddašan islánddagiela buore­ but go iežan eatnigiela, de ii giige oba hástalange mu go gohčodan iežan islándalažžan, vaikko mu mánnávuođa jagit eai lean dáppe. Eai hástal mu čearddalašvuođa dan dihte go mus ii gullo ahte in riegádan islánddalažžan. Muhto sámekultuvrra ektui máŋgasiid mielas reahkká dušše okta ášši: sámi duogáš. Vaikko man guhká ealášin Sámis ja vaikko man dievaslaš sámegiela hálažan, de liikká ii dat gal livčče doarvái beassat gohčodit iežan sápmelažžan – mii ii livčče váttisvuohtan jos sámikul- tuvra ii livčče šaddan máŋgga jagi áigge nu guovddáš oassi mu eallimis ja identitehtas . Mađi čiekŋalabbui lean beassan sisa gillii ja kultuvrii, dađi garrasappot mun gávnnahan ahte sámevuođas lea juoga mii čuohcá mun­ nje, juoga mii speadjalastá juoga mannu mu siste, ah­ te sámevuođa siste loavttán. Sámevuođas lean gávdnan ruovttu. Ja dat lea aiddo dát mii dagaha ahte dovd- dan dárbbu ja garra hálu stuorra rámiin čájehit máil- bmái ahte geah man čáppa kultuvra ja giella ellet maid mu siste. Moson sápmelaččat čájehit stuorra-