Sámis 32

6 Sámis 32/2020 riekti muhto maid kollektiiva vuođđoárvu; oktasaš oaidnu das maid álbmot atná vealtameahttumin iežas buresbirgejupmái sihke ovttat olmmožin ja oktasaččat álbmogin. Eamiálbmogiid iešmearrideami siskkožis lea integritehta norbma, mas leat guokte earutkeahtes oli, kollektiiva ja individuála autonomiija. Individuála auto­ nomiija dahje ovttatolbmo iešmearrideapmi sisttisdoal­ lá gorutlaš guoskkatmeahttunvuođa ja čavddisvuođa (integritehta). Kollektiiva iešmearrideami guovddážis lea gis eamiálbmogiid eatnamiid integritehta. Guk­ tuid iešmearrideami oliid berre váldit vuhtii buot ieš­ mearrideami ollašuhttinviggamušain. Dán artihkkalis suokkardan vuos mo sámedikkit leat ollašuhttán sohka­ bealledásseárvvu ja dasto dan, manin sohkabealli ber­ re šaddat guovddáš oassin eamiálbmogiid iešmearridan­ gažaldagain. Čuolbma Eamiálbmogiid iešmearrideapmi mearkkaša váldegaska­ vuođaid burgima ja ođđasithábmema. Politihkalaččat fokus lea leamaš oažžut eamiálbmogiidda dásseárvosaš sajádaga eará álbmogiid gaskkas. Mu ja earáid dutka­ mušat goit čájehit, ahte dat lea váilevaš ja ahte eami­ álbmogiid iešmearrideapmi berre sisttisdoallat maiddái sohkabeliid gaskasaš vuoiggalašvuođa. Koloniála vuo­ gádagat, maiddái hálddašanvuogádagat, leat nuppás­ tuhttán sohkabeliid gaskavuođaid eamiálbmogiid servo­ dagain ja ásahan eamiálbmotvuogádagaide seamma­ lágan sohkabealleortnegiid mat gávdnojit oarjemáilmmi politihkalaš struktuvrrain. Dan sivas lea vealtameahttun ahte sohkabealli ja dan guorahallan šaddá guovddáš oassin eamiálbmogiid iešmearrideami ollašuhttimis – muđui iešmearrideapmi dušše seailluha ja ođasmahttá koloniála válddi eamiálbmogiid iešstivrema namas. Guorahallan Elsa Laula rahčamusain cegget báikkálaš sámeservviid ja čohkket sámiid vuosttas našunála čoahkkimii Roan­ dimis 1917 lei stuorra mearkkašupmi sámi politihkalaš lihkadusa riegádeamis. Laula maŋŋá sámenissonat jáv­ ke guhkes áigái sámepolitihkas, muhto dilli rievdagođii fas 1990-logus iešguđet rahčamiid boađusin. Dán áigge gullá dávjá, ahte otná sámeservodagas sohkabealledásse­ árvu lea ollašuvvan, go sámenissonat leat nu valjis poli­ tihkalaš ja eará ásahusain, maiddái njunušbáikkiin. Dásseárvu ii dattetge leat seammá go almmái- ja nisson­ olbmuid seammá stuorra proseanta, muhto guoská olu čiekŋaleappot rivttiide, geatnegasvuođaide, vejolašvuo­ đaide ja árvvuide, man ala servodat lea huksejuvvon. Sohkabealledásseárvu lea ožžon iešguđetlágan fuomá­ šumi golmma sámedikkis. Suomas sámediggi ii leat goassige hábmen sohkabealledásseárvvu strategalaš plá­ na numo Ruoŧa ja Norgga sámedikkit. Vuosttas strate­ galaš plána ráhkaduvvui Norgga sámedikkis jagis 1999. Dat ja ođđasut plána (2009-2013) deattuhit formála dásseárvvu (nissoniid proseanttat ásahusain) ja indivi­ duála dási. Fuomašupmi leamaš eanaš nissonolbmuid iešvuođain, nu ahte nissonat ja sin dáiddut ja vejolaš­ vuođat buohtastahttojuvvojit almmáiolbmuid norpma­ tiivvalaš politihkkenvuohkái. Aiddo almmustuvvan Sámedikki dieđáhus dásseárvvu birra (golggotmánnu 2020) lea viiddidan oainnu ja fuomašuhttá, ahte dásse­ árvvus háladettiin “ii leat doarvai duše arvvostallat ero­ husa gaskal nissoniid ja albmaid.” Dieđáhusa fokus lea sohkabealrollain ja stereotiippain, ja sohkabealledásse­ árvu ii dieđáhusas laktojuvvo gažaldahkii sámiid ieš­ mearrideamis dahje dan ollašuhttimis.