Sámis 32

Sámis 32/2020 5 Váldočuoggát 1. Sámedikkiid dásseárvostrategiijat eai váldde doarvái bures vuhtii struktuvrralaš váldegaska­ vuođaid servodagas ja politihkas. 2. Sohkabealleáššiid ja iešmearrideami gaskasaš hie­ rarkiija, man mielde sohkabealleáššiid sáhttá čoavdit maŋŋelis go leat olahan iešmearrideami, caggá eamiálbmogiid servodatovdáneami. 3. Iešmearrideami “rematriašuvdna” máksá eami­ álbmogiid politihkalaš jurddašeami ealáskahtti­ ma oktanaga sohkabealleveahkaválddi eastade­ miin. Láidehus Eamiálbmotpolitihkas gullá dávjá oainnuid, ahte gomii vuos ”oažžut iešmearrideami” ja leat ásahan iešstivren­ vuogádagaid dalle buot šaddá buorre. Oainnuid duoh­ ken lea jurdda, ahte buot mii lea boastut eamiálbmot­ servodagain lea kolonialismma sivva, ja danin iešmear­ rideapmi čoavdá buot boastto- ja váttisvuođaid. Dák­ kár oainnuid geavahit dávjá garvit kritihka sohkabealle­ dásseárvvu váilumis dahje sohkabealleveahkaválddis servodagas – das, ahte ásahusat eai leat bargan doarvái sohkabeallevealaheami eastademiin. Beroškeahttá alla veahkaválddi loguin iežaset servodagain, eamiálbmo­ giid iešmearridandiskurssat ja iešstivrenásahusat eai leat gidden doarvái fuomášumi dákkár vuođđoolmmoš­ vuoigatvuođaid duolbmumii. Dát ii leat dušše boastto muhto maid váralaš jurddašan­ vuohki. Sihke dutkit ja aktivisttat čujuhit dan duohta­ vuhtii, ahte jos seksisma ja buot dan albmaneamit eai váldo vuhtii dakkaviđá go ceggegoahtit politihkalaš ásahusaid, sohkabeallái guoski olggušteapmi ja soardin šaddet ásahusaid ja iešmearrideami ollašuhttima earut­ keahtes oassin. Politihkadutkit gohčodit dan ”bálggis- sorjevašvuohtan” (eaŋg. path dependency); go ásahus lea ceggejuvvon, dat čuovvubálgáman ala dat lea ásahuv­ von, ja ásahusa lea hui váttis maŋŋá rievdadišgoahtit. Jos olggušteaddji ideat šaddet politihkalaš ásahusaid ja vál­ devuogádagaid vuođđun, daid bálggis-sorjevašvuohta nanosmahttá sohkabeliid eahpedásseárvvu buot doai­ bmavugiin ja mearrádusaid dahkamis. Dát lea leamaš vuohttimis maiddái eamiálbmogiid iešmearridan- ja su­ verenitehta dáistalusain. Artihkalráiddu vuosttas oasis (Sámis nr. 30) čállen ieš­ mearrideami doahpaga birra ja das, mo riektediskursa lea menddo gárži áddet ja dulkot eamiálbmogiid ieš­ mearrideami. Eamiálbmogiidda iešmearrideapmi lea Dál vai maŋŋelis? Sohkabealli ja iešmearrideapmi­