Sámis 31

6 Sámis 31/2020 leames. Vuos birastahtti gonagasgottit ja maŋŋelis stáhtat leat historjjá áigge ceggen iežaset lágaid ja vuo­ gádagaid sámi iešmearrideami ala. Otná sámedikkiin ii leat mearridanváldi earret go muh­ tin ráddjejuvvon surggiin numo kultuvrii, gillii ja oah­ pahussii guoski ruhtajuolludemiin ja ásahusa siskkáldas áššiin, numo hálddahusbargiid bálkáheames. Sámedik­ kiid autonomiija caggá maiddái dat, ahte stuoramus oassi sámedikkiid ekonomiijas leat stáhtat ovddalgihtii mearridan. Norgga ja Suoma sámedikkit leat autonomalaš ovd­ dastan- ja ráđđeáddiásahusat. Ruoŧa sámediggi fas lea meroštallon stáhta hálddahusásahussan, ja das lea lá­ gas sierra gildojuvvon riekti oassálastit mearrádusaid dahkamii. Norgga sámedikkis lea stuoramus autono­ miija. Hálddahuslaš áššiid lassin das lea leamaš mearri­ danváldi sámi kulturárbbi badjel 2001 rájes. Maiddái Norgga sámediggi lea eanet aht´ eanet noađuduvvan hálddahusgeatnegasvuođaid geažil, mas boađusin lea leamaš ahte ásahusas lea unnit ja unnit resurssat poli­ tihkalaš ovdaneapmái. Norgga sámedikki vásáhusat ráđđeaddirollas ii leat álo leamaš nu positiiva. Máŋgii lea geavvan nu ahte sámediggi ii leat beassan oassálas­ tit sámiide guoskevaš áššiid gieđahallamii. Laila Susan­ ne Vars mielas sámedikki ráđđádallanšiehtadus ii ovd­ das sámi iešmearrideami, iige dat álo doaimma nu dásse­ árvosaččat go Norgga stáhta láve govvidit. Dutkit, geat leat čállán eamiálbmogiid iešmearrideamis, leat buktán ovdan mo hálddahusa huksen ja iešguđet ál­ gagiid ja prográmmaid ruhtadeapmi ii leat iešmearri­ deapmi, iige iešstivren, muhto dušše ”iešhálddašeapmi.” Dán vuođul sáhttá dadjat, ahte Sámis lea iešmearrideami sajis ”iešhálddašeapmi.” Ovddeš sámediggeáirras Suoma bealde oaivvildii ahte Sámis lea ”mahkáš” iešmearrideapmi: ”dieđušge dat leat suoma virgeválddit, geat dadjet, mo dii galgabehtet dan ollašuhttit. Niehan dat man­ ná. Dá lea didjiide vehá ruhta, ahte dii ollašuhttet dan din iešmearridanvuoigatvuođa. Muhto buot by­ rokratiija, buot dakkárat mannet dan suoma vuogi mielde. Ja máŋgga sajis dat lea justa dakkár ”muka”, ferten dan suomagillii dadjat, dakkár mahkáš. Mii nugo mearridit ieža, vaikko mii eat baikka veardde mearrit ieža.” Sámis iešmearrideami ovddideapmi lea bisánanmaiddái danin, go dat lea stáhta lágain ráddjejuvvon guoskat dušše gillii ja kultuvrii. Vaikko álbmogiidgaskasaš lága mielde eamiálbmotkultuvra-doaba sisttisdoallá maid­ dái materiála vuođu (nappo eatnamiid ja luondduriggo­ dagaid) ja lagas oktavuođa eatnamiidda, stáhtat dábá­ laččat dulkojit sámi kultuvrra gáržžes, immateriála ád­ dejumi bokte nu ahte dat sisttisdoallá dušše giela, girjjá­ lašvuođa, museaid, kulturárbbi, teahtera, festiválaid jna. Muhtin dutkit oaivvildit ahte dakkár ásahusaid aukto­ ritehta, main lea dušše kultuvrralaš dahje ii-territoriá­ la autonomiija, lea dušše symbolalaš. Douglas Sanders cealká, ahte politihkalaš autonomiija ii leat vejolaš jos das váilu territoriijalaš vuođđu olbmuid várás. Veháda­ gat sáhttet gáibidit oahppo-, gielalaš, oskui gullevaš ja kultuvrralaš rivttiid, muhto mii beare politihkalaš auto­ nomiijaortnet gáibida hálddašanrájáid.