Sámis 31

30 Sámis 31/2020 MODALITEHTA ALMMUHANVUOGIT Modalitehta sáhttá almmuhit iešguđetlágan giella­ ávdnasiiguin, sihke sániiguin ja sátnehámiiguin. Jus geahččat álggos sániid, de dábálaš vuohki almmuhit modalitehta lea atnit vearbbaid, sihke nu gohčoduvvon mentála vearbbaid, nugo diehtit ja jáhkkit , ja modá­ la vearbbaid. Modála vearbbat leat earret eará dat mat leat dás ovdalis namuhuvvon ovdamearkacealkagiin čállojuvvon buoiddes bustávaiguin. Muhtun modála vearbbat leat dakkárat ahte dai­ guin sáhttá almmuhit moattelágan modalitehta. Ov­ damearkka dihte lea galgat -vearbbas goabbatlágan mearkkašupmi dáin cealkagiin: Doai galgabeahtti dál vuolgit ja Biera galgá leat ožžon ođđa barggu . Ovddit cealkagis lea ávžžuhusa birra sáhka (deonttalaš modali­ tehta), ja vearbagihpu galgabeahtti vuolgit sajis sáhtášii atnit imperatiivahámi, ná: Vuolgi dál . Maŋit cealka­ gisges ii almmut galgat -vearba makkárge ávžžuhusa da­ hje geatnegasvuođa, baicca dan ahte hubmi lea juostá ožžon dieđu ahte Biera lea ožžon ođđa barggu. Maŋit cealkaga modalitehta gohčodit dan dihte evidentiálan, ja dat adnojuvvo muhtumin epistemalaš modalitehta vuollejoavkun. Eará sánit mat adnojuvvojit modalitehta almmu­ heamis, leat ovdamearkka dihte advearbbat ja partihk­ kalat, nugo árvvusge -advearba mii almmuha eahpesihk­ karvuođa, namalassii epistemalaš modalitehta: Dat leat árvvusge juo vuolgán . Modalitehta sáhttá boahtit ovdan maiddái vearb­ ba modusis, namalassii vearbba sojaheamis. Ovda­ mearkka dihte sáhttá imperatiivahámiiguin, nugo dáin cealkagiin: Orru jaska! ja Allet dal rigere! , gohččut earáid dahkat juoidá, dahje gieldit sin dahkamis juoi­ dá. Dat ávžžuhit ja geatnegahttet, dat almmuhit nama­ lassii deonttalaš modalitehta. SIHKKAR, EAHPESIHKKAR JA VEJOLAŠ Vaikko mánná almmuhišgoahtá vuos deonttalaš moda­ litehta, namalassii go gohčču ja gieldá earáid dahje go sihtá sis juoidá, de dutkamušat leat čájehan ahte unna mánáš máhttá almmuhit giela bokte maiddái sihkkar­ vuođa, eahpesihkkarvuođa ja vejolašvuođa. Nuppii­ guin sániiguin: Maiddái epistemalaš modalitehta alm­ muhanvuogit ihtet juo árrat máná gillii. Sámi allaskuvllas lea jođus dutkanprošeakta má­ náid giela ja jurddašeami birra. Prošeavttas guorahallat earret eará mot mánáidgárde- ja skuvlamánát almmu­ hit sihkkarvuođa, eahpesihkkarvuođa ja vejolašvuođa. Dutkanmateriála lea čoggojuvvon dakkár dilis go má­ nát ságastallet Sámi allaskuvlla studeanttaiguin mui­ talusaid birra main leat ehtalaš ja morálalaš čuolmmat. Bohtosat eai leat vel gárvásat, muhto mii oaidnit juo ahte mánát atnet ovdamearkka dihte diehtit -vearb­ ba go almmuhit iežaset árvvoštallama muhtun ášši bir­ ra dahje dan birra doallágo ášši deaivása vai ii. Ovda­ mearkka dihte go mánná lea eahpesihkkar manne mui