Sámis 31

Sámis 31/2020 19 Ovttasdoaibman olbmuid ja birrasiid gaskka Árbevirolaš sámi gilit fállet olbmuide buriid nugo biepmuid ja duodjeávdna­ siid. Jus daiguin galgá oažžut ábu, de dárbbaša máhtu. Valljodagat mat leat Ánne birrasis, eai leat čoagginláhkkái oktanaga ja nu ii dárbbaš vuoruhit. Monnečoaggin ii leat seamma áiggis go luomečoaggin. Eanáš áigge leat luopmá­ nat mat leat čoggojuvvon suoidnemánus juo dálus go sarridat láddet. Aŋkke lea nu ahte lea beare maŋŋit vuolgit luomemeahccái go joŋat leat ruvssodan. Ol­ lu ovdal go luomečoaggin álgá, leat giliolbmot čuvvon mielde mo dálki ja biek­ kat leat leamaš go dat váikkuha mo luomejahki šaddá. Giđđat go luomerássi ih­ tigoahtá, de fertešii leat goalki, eaige galggašii goittotge leat neavrres dálkkit ja garra biekkat. Ii ge menddo arvás dahje goike giđđa ge leat buorre. Ánne mui­ tala ahte lea ollu mii galgá leat sajis ovdal go šaddá buorre luomejahki. Dálkkis, biekkas ja luopmánis leat oktavuođat. Olbmuin leat máhtut maid leat oahp­ pan go leat hárjánan lubmet. Go luopmánat láddet, de árvvoštallet giliolbmot gos dán jagi gávdná luopmániid. Sii maiddái oidnet maid jekkiide gis ii gánnet vuolgit go doppe dáidá leat áibbas čáhppat. Vejolašvuođat gávdnat luopmániid lea dan duohken mo jeakkit leat giđa biekkaid ektui. Jekkiin mat leat suodjásis, sáhttet leat luopmánat vel heajos luomejagis ge. Gullo maiddái dajaldat “mun lean láddadeamen luopmániid” mii mearkkaša ahte dat olmmoš lea fitnan jeak­ kis ja oaidnán čurrohiid, ja nu lea vuordimin ahte luopmánat láddet vai beassá fas dohko vuolgit ruovttoluotta daid čoaggit. Nu láddadeapmi šaddá šiehtadus maid olmmoš dahká jekkiin. Dáid maŋimuš jagiid leamaš heajos monnejagit sulluin. Sivvan sáhttá e.e. leat go goaskimat leat lassánan nu olu, ja maŋimuš jagiid leamaš unnán biebmu me­ arralottiide. Ovdal báhče sihke goaskimiid ja riebaniid sulluin, ja mearralottit besse danin guoddit ráfis. Ánne beassá aŋkke ain muosáhit moni juohke giđa, mii lea hui dehálaš oassi su eallimis. Son dovdá eatnamiid sulluin ja diehtá mo moniid galgá gávdnat. Son geahččá maiddái mo lottit láhttejit. Jos omd. lottit oidnojit gihkamin, de beaivvi maŋŋá diehttelasat sáhttá gávdnat moniid. Go olmmoš lahkana gáirru sullos ja dat áigá juo girdila, de das leat monit beasis. Jos lihkká (varis hávda) lea okto mearas, de diehtá olmmoš gokko hávddas lea beassi. Lihkká lea oainnat mearas dakko lahka gos hávddas lea beassi, vuordi­ min ahte goas de boahtá vuolás vai beassá fas ođđa moni ”duolmmastit” dasa. Álgogiđa sáhttet olbmot guottihit lottiid. Tearbma guottihit muitala juo olbmo ja lotti oktavuođa birra. Dat mearkkaša ahte jos olbmot ain guđđet ovtta mo­ ni beassái, de loddi guoddá eanet. Oppanassii ii galgan menddo olu váldit. Dán láhkái čájehit sii vuollegašvuođa, ja seammás jurddašit boahtteáiggi birra. Od­ ne leat máŋga lotti ráfáiduhtton ovdamearkka dihtii hávda, nu ahte daid mo­ niid ii beasa šat čoaggit nugo ovdal lea dahkan.