Sámis / Sámen 30

Sámis 30/2019 23 mun árvvusatnigohten min iežamet gulahallan­ dovdomearkkaid. Dát sáhkkiivuohta ii leat dušše movttiidahttán, go dat lea maid hástalan mu jurd­ dašit: "Manin sámi gulahallandovdomearkkat eai gullo dávjjit sámi almmolaš gulahallamis." Dál lea 15 jagi áigi go válljejin journalistan oah- pahallat, muhto easkka dál fuomášan ahte oahppu lea huksejuvvon oarjemáilmmi muitalanvugiid ja gulahallanprinsihpaid vuođul. Lihkus ii leat goasse- ge beare maŋŋit oahppat ja háhkat alcces fas sámi árvvuid. Ii ge leat goassege beare maŋŋit geahččat kolonisttaid struktuvrraid dobbelii. Dát ii mearkkaš dan ahte mii galgat hilgut oarjemáilmmi máhtu, muhto geahččat sámi geahčastagas min iežamet dili. "Álgoálbmogiidda ii mearkkaš dekoloniserema dutkan ahte galgat ollislaččat hilgut oarjemáilm- mi teoriija" (Smith, 1999, s. 39). Dekoloniserema vuolggasadji lea geahččat álgoálbmot sajádagas ja perspektiivvas, vai dat lea ávkin álgoálbmot servo- dahkii. Dán deattuhit máŋga álgoálbmotdutki, earet eará Maori professor Linda Tuhiwai Smith. Earenoamáš erohus sámi- ja stuoraservoda­ gas, mii sáhttá leat hui oahpis máŋgasiidda go máŋga sámi mastergrádahasa ja doavttirgrádaha- sa geardduhit dán iežaset dutkosis: Stuoraservo- dagas lea sajáiduvvan gulahallanvierru: "Son guhte jaskkoda lea ovttaoaivilis", muhto seamma vierus lea áibbas earálágan mearkkašupmi sámi servoda- gas "Son guhte jaskkoda ii leat ovttaoaivilis". Dán erohusa sáhttá sámi jurddašanvugiin čil­ get buoremusat. Sápmelaččain lea meahcifiloso­ fiija. Olmmoš eallá meahcis ja čuovvu meahci ritm­ ma. Meahcci lea guovddážis ja meahci birrajođu rievdadusat áiggi dáfus leat lunddolaččat. Indus­ triija máilmmi filosofiija lea juste nuppe ládje. Olm­ moš ii gula meahccái. Meahcci lea dušše objeakta maid ferte suddjet, ja áigi lea gáržžádus ja hástalus. Oarjemáilmmi jurddašanvuogis lea demokratiija guovddážis, mas eanetlohku mearrida. Sápmelač­ čain ges lea konsensus mearridanvuohki mas lea oktasaš riekteipmárdus mii guoská buohkaide. Sáhttá dadjat ahte ovttaoaivilvuohta čuožžila go juohkehaš eaktodáhtolaččat doarju dan oktasaš oaivila dahje soahpamuša. Nu logaldalai Ol-Johán Sikku Sámi journalisttaid searvvi (SJS) dekolonise- ren semináras Guovdageaidnus miessemánu 26. beaivvi 2018. BOHTOSAT – MOVT SÁMI GULAHALLAMA SÁHTTÁ HEIVEHIT SÁMI JOURNALISTIHKII Sámi gulahallan heive journalistihkkii. Cuigen goit­ ge vuođđoprinsihpalaš erohusaide gaskal stuora­ servodaga sajáiduvvon journalistihka struktuvrrain ja sámi gulahallamis. Professor Shawn Wilson čil­ ge ahte álgoálbmogiin leat guovddážis olbmuid lagas gaskavuođat ja sis lea nanu čanastupmi eat­ namiidda. Ol-Johán Sikku govahallá dan seamma. Son deattuha ahte filosofiijat leat guovddážis go olbmot dahket stuora mearrádusaid ja čovdet kon­ flivttaid. Dát addá vuođu jáhkkit ahte journalista sáhttá ávkkástallat luođi guovttegeardánis gulahal- lama garra konflikta áššiin, muhto dan ferte várro- gasat ávkkástallat go dat sáhttá čuohcat jáhkehaht- tivuhtii. Jus ovdamearkka dihte jearahallanobjeakta cuiggoda nuppi olbmo vaikko ii daja dan njuolga, ja nu čiehka cuiggodeami, de ferte son beassat dan dahkat.