Sámis / Sámen 30

10 Sámis 30/2019 Guorahallan 1. Iešmearrideapmi lea riekti ja kollektiiva vuođđoárvu Politihkalaš ja riektediskurssain iešmearrideapmi dávjá máksá álbmoga oktasaš rievtti ja vejolašvuođa mearri­ dit iežas áššiin ja hálddašit dihto guovlluid. Dan rievtti gustovašvuohta eamiálbmogiid ektui lea sierra nanne­ juvvon 2007 Ovttastuvvan Našuvnnaid Eamiálbmo­ giid rivttiid julggaštusas (art. 3): “Eamialbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideap­ mai. Dan vuoigatvuođa vuođul sii mearridit fridd­ ja iežaset politihkalaš sajadaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiala ja kultuvrralaš garggii­ deami.” Eamiálbmogiid iešmearrideami sisdoalu lea dárkilut meroštallon julggaštusa njealljat artiklas: “Iešmearridanvuoigatvuođa harjehettiin eami­ albmogiin lea vuoigatvuohta autonomiijai dahje iešrađđemii aššiin mat gusket sin siskkaldas dahje baikkalaš aššiide, nugo maiddai sin autonomalaš doaimmaid ruhtadanvugiide.” Kollektiiva iešmearridanriekti lea hui mávssolaš eamiál­ bmogiidda, geain eatnasiin váilot vejolašvuođat ja vuoi­ gatvuohta mearridit iežaset áššiin álbmoga dásis. Liikká lea menddo gárži dulkot iešmearrideami dušše riektin. Riektediskursa ráddje iešmearrideami doahpaga dušše vuoigatvuohtan stáhtaid ektui, vaikko eamiálbmo­ giidda iešmearrideapmi sisttisdoallá ollu eará beliid ja gaskavuođaid. Iešmearrideami dulkon dušše riektin váldá vuhtii dušše eamiálbmogiid gaskavuođa stáhtaiguin, ii ovdameark­ ka dihtii eamiálbmogiid gaskavuođaid sin eatnamii­ guin dahje guđet guimmiideasetguin. Dasa lassin dat ii váldde vuhtii dan, ahte iešmearrideamis lea kollektii­ va oli lassin ovttatolbmo olli, dahje dan ahte stáhtaid ja eamiálbmogiid gaskavuođat eai leat áidna, mat leat ođđasitorganiserema dárbbus. Iešmearrideapmi gávdno maiddái olbmuid árgabeaieallimis ja sin doaimmain, ja maiddái seremoniijain ja gaskavuođain eatnamiin. Mu dutkamuš 2 čájeha, ahte eamiálbmogiidda gulli olb­ mot dávjá meroštallet ja áddejit iešmearrideami meark­ kašumi oalat riektejurddašeami olggobealde. Sidjiide iešmearrideapmi lea eanet vuođđoárvu go riekti. Dát vuođđoárvu láidesta olbmuid – ovttat olbmo ja okta­ saččat – sin beaivválaš doaimmain ja válljejumiin. Okta vuorddekeahtes boađus lei ahte dutkamussii oassá­ lastán olbmot eai meroštallan iešmearrideami riikkaid­ gaskasaš lága, soahpamušaid dahje julggaštusaid veh­ kiin (omd. ILO 169, ON Eamiálbmogiid julggaštus). Sii baicce hálle dihto árvvuid birra, mat leat oassin sin áddejumi iešmearrideamis: gaskavuođat (relationali­ 2 Mu veardadalli dutkamuš lea almmustuvvan girjin Restruc­ turing Relations: Indigenous Self-Determination, Governance and Gender (Oxford University Press, 2019). Dutkamusšii jeara­ hallen badjel 70 olbmo Samis, Ruonaeatnamis ja Kanadas. Buohkat ledje eamialbmogii gullevačat, eanas nissonolbmot. Dutkamusa lea ruhtadan Kanada dutkanrađđi (Social Sciences and Humanities Research Council of Canada) jagiin 2011-2015.