Sámis 27-28

50 Sámis 27–28/2018 TV:ii, filbmii, internehttii. Dáp­ pe lei stuorát sadji eksperimente­ ret, seammás go it dárbbašan nu sak­ ka doalahit norbmatiivvalaš giella­ vuogádahkii, mii lea čadnon čálalaš girjjálašvuhtii. Vaikke leat maid kaalallitgirječállit geat čállet dánskkagillii, de assosierejuvvo kalaallitgirjjálaš­ vuohta kalaallitgielain, mii lea ásahuvvon nannosea­ mos mearkan kalaallitidentitehtii. Doalahan dihtii nationálavuođa, de lea kalaallitgirjjálašvuođas vuoig­ ŋa dego mii nu allamielat, gos galgá suodjalit giela­ laš ”korrektavuođa”, nu mo mat ”buhtes” kalaallit, mas dego eai livččii váikkuhusat dánska- ja eaŋgalasgielas. Go dal orru ahte beroštupmi čálalaš girjjálašvuhtii fas lea loktaneamen, de lea maid danin go nuorat buktet neahtas ođđa njuolggadusaid girjjálašvuhtii. Dien láh­ kai šaddá beaivválaš giella kodagiellan, ja SMS-dieđut vuođđun HOMO sapienne girjái. Leamaš badjelmearálaš stuorra vuostáiváldin dán romá­ nii. Vaikke olusat leat provoserejuvvon, de leat vel ea­ net geat vásihit ahte romána lea ođđa álgu kalaallit­ girjjálašvuhtii. Dát deaividii heivvolaččat dasa, ahte gir­ ji álmmostuvai áiddo 100 jagi maŋŋá go vuosttaš kalaal­ litromána ilmmai. Rahčan giela ovddas Kalaallitgiella, kalaallisut, leamaš riikka almmolaš giel­ lan ruovttoráđđehuslága rájes. Guhkkin ere buot kalaal­ litlaččat hállet kalaallisut. Koloniserenáiggi rájes 1721, de lea dánskkagiella leamaš hálddáhuslaš ja válddi giel­ la Kalallit Nunaatas. Ja vaikke kalallitgiella vuoruhuv­ vui maŋŋá 1979, de lea dánskagiella – ja eanŋalas – ain dárbbašlaš alla dásis, jos háliidat oahpu. Ovdalaš áigge adnojuvvui heittogin eallit máŋggaid gielain. Dáinna báluin ahte mánát galge šaddat guovtte gávdnái gie­ laid ja kultuvrraid gaskii, de vállje­ jedje váhnemat dávjá dánskkagie­ la, erenomážit seaguhus náittosdiliin. Dán áigge hálii­ dit buohkat ahte sin mánát galggašedje šaddat guovtte- dahje máŋggagielalaččat. Muhto praktihkalaččat dat ii leat nu álki, goittotge ii Nuukas, gos dánskalaččaid loh­ ku lea stuoris. Nuppe dáfus lea váttis čuovvut fárus ser­ vodagas jos it máhte kalaallisut. Dien láhkai sirrejuvvo álbmot joavkkuide, gos dušše guovttegielagat sáhttet čuovvut fárus juohke sajis. Máŋga nisson girječálli ja dáiddára leat leamaš miel­ de ásaheamen digáštallama giela birra. Okta sis lea Ju- lie Edel Hardenberg (riegádan 1971). Hardenberg lea okta Kalaallit Nunaata dovdoseamos govvadáiddá­ riin. Son lea seammás dovddus dainna ahte seaguha go­ vaid ja sániid dáidagistis. Okta Hardenbergga eanemu­ sat digáštallojuvvon dáidagiin, Ikioqatigiilluta (2010; Mon lean kalaallithálli, 2010) lea vuođuštuvvon ekspe­ rimentii, mas dáiddár lei bidjan alcces doaibman jahke­ beale, dušše hállat kalaallisut KalallitNunaatas. Ležžet dal olbmot hállan kalaallisut dahje eai, ea,ea. ustibat, sohka ja isit. Reakšuvnnat su vuostá bohte ovdán, nu mo hárdašumiin ja njulgestaga aggrešuvnnain. Vaikke dáiddár deattuha ahte son ii bargan eará go ásahit seam­ má dili dánskkagielhálliide, go maid kalaallitlaččat vá­ sihit juohke beaivve. Dáidaga son ovdanbuktá feal­ tabeaivegirjin, mii ea,ea. muitala moanaid beaivválaš vásáhusaid, gos lea veadjetmeahttun oažžut bálvalu­ sa kalaallitgillii Nuukas: restauránttas, máŧkebyroas, poasttas, fitnessguovddášis. Dánskkagiella lea šaddan