Sámis 25

Sámis 25/2017 29 vai. Su ja Kaisa ustitvuohta bisttii sudno eallinagi, gitta dassái go Kaisa jámii 1980-logus. Crottet jámii moadde jagi das maŋŋá. DRAMÁHTALAŠ HISTORJÁ Filbmamuitalus Kaisa ja Roberta birra lea čadnon Eurohpá álbmogiid ja nuortalaččaid dramáhtalaš historjái vuosttas ja nuppi máilmmisoađi áiggis ođđasut áigái. Dan historjjás leat riikarájáid sirdimat, evakueremat ja bajás- huksemat sođiid maŋŋá sihke Eurohpás ja nuortalaččaid eatnamis. Filbma čájeha ahte nuortalaččat leat leamaš nana olbmot. Crottet finai davvin soames háve. Son čálii máŋga čábagirjjálašvuođa girjji su ja Kaisa ságastallamiid vuođul. Crottet attii nuortalaččaide buot maid son dinii go vuvddii iežas girjjiid Eurohpás. Nuppi máilmmisoađi geažil son báhtarii Englándii. Sullii seammá áigge Suonnjela nuortalaččat bággehal- le guođđit ruovttuideaset Dálvesoađi geažil Suoma ja Sovjetlihtu gaskkas. Nuortalaččat fertejedje bákkus fárret eret Suonnjelis ja álggahit áibbas ođđa eallima amas guovllus. Váivves ságat nuortalaččaid vártnuhis dili birra begge gitta Englándii. Ro- bert Crottet álggii čohkket ruđaid veahkehan dihtii iežas ustibiid. Vaikko soahte-Eurohpás ledje dalle lossa áiggit, de liikká nagodii Crottet čohkket viehká stuorra ruhtasumi nuortalaččaid várás. Daiguin ruđaiguin sii oste bohccuid ja dárbbašlaš bivdoreaidduid. Go máilmmisoahti nogai, de finai Crottet vel soames háve nuortalaččaid ođđa orrunbáikkis, Čeavetjávrris. SUPERFÁMUID GACCAID GASKKAS Nuortalaččaid eatnamat leat máŋggaid čuđiid jagiid leamaš superfámolaš riikkaid rádjáguovlu. Dánmárku-Norggas, ruoŧa gonagasas ja ruošša cáras ledje iežaset politihkalaš ja ekonomalaš beroštumit Sámeeatnamis. Máŋggat nuortalaš siiddat gárte máksit vearu guovtti ja juobe golmma riikii, gitta 1500–1600-loguid rádjái. Dilli rievdagođii go 1478s vuođđuduvvon ruošša stáhta viidánišgođii davveoarjjás, maiddái nuortalaččaid eatnamiidda. Or­ todoksa girku lei stuorra veahkkin ruošša eiseválddiide dan koloniseremis. Nuortalaččat gal ledje diđolaččat iežaset vuoigatvuođain juo 1600-1700-lo- guin. Sii váidaledje máŋgii gitta Moskvai ahte báikkálaš Beahcán kloasttar gáržžidii sin birgejumi ja ákkastalle iežaset rivttiid siiddaid luondduresurs­ saide. Ruošša cárat dan áigodagas dorjo rádjáguovllus ássán nuortalaččaid, amaset ribahit guovlluid kránnjá gonagasriikkaide. Cárat ordnejedje čála­ laččat lobiid ja eará mearrádusaid, mat nannejedje nuortalaččaid vuoi­ gatvuođaid guovllu luondduvalljodagaide. Badjel 400 jagi leat Suonnjela nuortalaččat seailluhan daid cára dokumeanttaid. Áiggis áigái ledje dušše muhtin luohttámušalbmát, geat dihte dokumeanttaid čiegus seailluhan