Sámis 33

JON-CHRISTER MUDENIA Servodaga vuordámušat nuoraide EADNI JA ÁHČČI vuordiba ges ahte olmmoš láhtte čábbát skuvllas skihpáriiguin ja oahpaheaddjiiguin. It galggašii oahpaheaddjái njálbmut ja itge láhttet romit eará nuoraide ja olbmuide. Jurddaš man heahpat jos eadni ja áhčči ferteba boahtit čoahkkinastit oahpa­ headdjiin, rektoriin ja eará váhnemiiguin mu suttuid dihte. Dasa lassin ferte muitit oađđit doarvái vai vea­ djá lihkkat čuovvovaš beaivái, ja fas ođđasit olahit dáid vuordámušaid. Eará ášši lea ges ahte it berrešii duš­ še čohkkát lanjas ja speallat nu olu dihtorspealuid, go eatni ja áhči mielas ii leat dat dearvvašlaš, okto doppe čohkkát, iige šatta lihkahit earágo čalmmiid ja suorp- maid, dadjaba soai. Muhtimin dieđusge gullaba julg­ giid boŋkimin láhttái ja dakkár garrulárpma ahte vel neavri iešge dollesta beljiid ovdii. Muhto maid das, lihkadeapmi lea lihkadeapmi vaikke vel dáhpáhuv­ váge dušše dihtora ja beavdeguoras. Váhnenguovt- tos oaidniba dušše dan ahte čohkkát okto šearpma ovddabealde, soai eaba ádde ahte dát lea vuohki mo dálá nuorat guoimmuhaddet guhtet guimmiiguin. Váhnemiin bohtet gal evttohusat ahte galggašit baicce gávdnat muhtin olgodoaimmaid áigegollun. Vejolaš evttohusat váhnemiin sáhttet leat omd. searvat muh- tin valáštallansearvái dego spábbačiekčan- dahje čuoigansearvái. Dieđusge vel maŋŋelgaskabeaivve bohtet jearaldagat ja muittuhusat ahte ferte bargat leavssuid maid oahpaheaddji lea addán. SKUVLA GES VUORDÁ ahte galgá čuovvut ja searvat oahpahussii masa oahpaheaddji lea dárkilit ráhkka- nan. Ferte muitit váldit buot girjjiid mielde, muđui oahpaheaddji fuolastuvvá ja doallá sártni das ahte man dehálaš lea organiseret eallima ja muitit ahte servodagas leat vuordámušat dutnje. Galggat jearrat BUORRE GIRJJI MEARKAN lea ahte dat vuolggaha jurddaproseassaid lohkkis. Siri Broch Johansena girji, “ Mun lean čuoigi ” lea áigeguovdilis govvádus nuor- ra gándda beaivválaš eallimis. Gaskkohagaid nuorra gánddaš illuda ođđa vásáhusaid dihte, ja eará háviid son fas fággádallá olles máilmmi vuordámušaiguin. Nuorra ráhkisvuohta buktá ođđa dovdduid, muhto seammás gándda hárduid alde lea vuordámušaid noađđi. Son galggašii birgehallat skuvlabargguiguin, geargat servvoštallat skihpáriiguin ja birget vel iežas jiellat lihkadansuorggisge. Buot dáid eallindáhpáhu­ said govvádusat ja alla vuordámušat dolvot lohkki girjji lohppii, gos alla vuordámušat šaddet duššin, illu rievdá morašin ja eallin bisána ja stirdu dakkárin go dat lea dien rádjai šaddan. LOGADETTIIN DÁN GIRJJI vásihin iešge ahte jurdagat golgagohte rávdnjin. Jurddašišgohten duođas buot daid vuordámušaid, maid vásihan beaivválaččat ja maid lean nuorravuođa rájes guoddán noađđin olg- giidan alde. – Buorrelihkus leat mus govda hárdut, nu ahte dán rádjai lean bihtán buot dáid vuordámušaid gurput. Dávjá álgáge beaivi ovdal go spiidni lea háhp- pehan iđitbuoskka luoitilit. Tiibmu skádjá árrat iđđedis ja ferte ráhkkanit árgabeaivái. Ferte dieđusge álggahit beaivvi riššut boares bivastathája eret, go vurdojuvvo ahte olmmoš lea buhtis go deaivvada earáiguin. Das- to ferte ollet borastit iđitbiepmu, go dearvvašvuođa­ bargit muitalit ahte lea dehálaš álggahit beaivvi biep- muin. Dasa lassin ferte maid niestti muitit njuvdilit vai birge beaivebotta. Ovdal go uksaráigge huššala olg- gos, de ferte muitit bániid geallalit, maid bátnedoaktá- rat ávžžuhit galgá bargat guktii beaivái. Vuordámušat leat gal doarvái juo ovdal go iđitguovssu lea loktanan. 48 Sámis 33/2021