Sámis 33

Sámis 33/2021 21 teaddji fámuid, boatkánan árbenláhki sohkabuolvvaid gaskkas, dáruiduhttima, ruoŧaiduhttima, suomaiduht­ tima, cielaheami, vaši ja nu ain, muhto guktot gielat fer­ tejedje deaivat dálááigásaš hástalusaid maidda eai lean ráhkkanan. Sihke islándalaččat ja sápmelaččat leat árben máddariinnámet boares ja mohkkás gielaid. Islánddas neologismmaid hutkan lea mannan oalle bures, várra dan dihte go stuorramáilmmi neologismmat eai joav­ dan deike seamma leavttuin go nannámis. Dat leamaš ávkin sámegiela oahppama dáfus leahkit hárjánan dasa ahte ii álo leat vejolaš dadjat visot seamma lahkái dahje seamma álkit go ovdamearkka dihte eaŋgalasgillii. Ja dihto hutkáivuohta ođđa dahje váilevaš sániid ek­ tui lea maid dahkan sámegiela hállama nubbigielagin njuovžilabbun. Nuppe dáfus islánddagiela beakkán vuostemiella vieres sániid ektui lea maid dagahan dan ahte lean ieš dárbbašmeahttumit garván loatnasániid sámegillii mat leat dábálaččat ja oahppásat, ovdameark­ ka dihte kemistan lean beaivválaččat laboratoriijjas muhto munnje orru ártet gohčodit dan laboratoriijan, logašin miellasappot suokkardallanlatnja dahje dutkan­ latnja, islánddagielsáni málle mielde (rannsóknarstofa), vaikko ieš dorvvastan dávjá loatnasátnái ”labb”. Juo mánnán fuobmájin ahte mun in gullan iežan eatni­ kultuvrii, ahte mus lei sadji muhtun eará álbmoga salas. Mu mátki sámevuhtii ja sámegillii lea mohkkasaddan duohkot deike ja dainna riggudan mu lohkameahttun vugiin. Dovddan dieđusge Islándii garra gullevašvuođa, leanhan mun islánddalaš. Muhto váimmustan dieđán, ahte sápmelaččaid máilmmis lean ruovttus, ahte sáme­ giella lea mu váibmogiella. Lean nu ilus ahte gávdnen Sámi, lean nu čeavlái ahte máhtán sámegiela. Dii geat ipmirdehpet maid čálán, sávan dii atnibehtet árvvus gieladet agálaš, suollemas čáppisvuođa ja dan čiekŋalis ja lagas oktavuođa eatnamiiddádet. Dat lea botnehis riggodat. Govva: Studio Borga