Sámis 32

HARALD GASKI Giellat dahje gillojuvvot lea borramuša boaibmumin gárderissiin. Olmmoš gii dan máhttá, son de sáhttá atnit ávkki iežas oahpus go fitná oahppamin gárddi dahje rievssatgiela, ja duođaid fidne sállaša. Olmmoš gii ii leat dárkil iežas barggus, ii fidne maidige, danin go ii leat berostan albma láhkai oahppat. Dan láhkai lea teorehtalaš ‘oahppan’-doaba njuolgga čadnon oktii praktihkalaš bargguin, mii dan oktavuođas lea rievssatbivdu gárdumiin. MUHTO II ‘OAHPPAN’ noga dasa. Oahppat rievssat- giela sáhttá maid mearkkašit guokte sierra ášši, main maid lea juogalágan oktavuohta, goittotge ovddeš sámi jáhkus. Olmmoš sáhtii oahppat rievssatgiela dainna lágiin ahte jievžžadii rievssaha, mii máhtii hár- dit varris-rievssaha vuolgit doaruhit ja ádjit eret gilva­ leaddji varrása iežas reviras. Dan láhkai sáhtii rievssat­ bivdi dájuhit rievssaha boahtit dohko gos su rievssat­ gárddit leat, mii de dagahii stuorát vejolašvuođa ahte loddi čáŋai juste su gárdái. Nubbi mearkkašupmi rievs- satgiela oahppamis vuolgá seammá jurdagis, muhto lea vel čielgasebbo čadnon ovddeš sámi jáhkkui mas čeahpes noaidi máhtii juoigat gottiid ja eará ealliid dainna lágiin ahte sus šattai fápmu daid badjel. Go máhttet rievssaha luođi, de dus maid lea juogalágan vuoibmi beanta jođihit dahje sirdit rievssaha iežat gárddid lusa, man boađusin dieđus lea ahte leat giel- lan lotti sániiguin juste darvánit du rievssatgillii. Sullii seammá vuogi mielde sáhttá olmmoš ge dájuhuvvot GIELLA SÁMEGILLII LEA juoga mainna sáhttá giellat, muhto maiddá juoidá masa sáhttá gillojuvvot. Dan diđii sámi poehta Paulus Utsi go bijai namman iežas ja iežaska eamidiin Inger Huuva Utsi diktagirjjiide Giela giela ja Giela gielain. Giella oainnat mearkkaša sihke kommunikašuvnna gaskaoami ja bivdorusttega, omd. sámegiela ja rievssatgiela. Oahppat giela-doahpagis maiddá leat guokte mearkkašumi, go olmmoš oahp- pá rievssatgiela iskan dihtii ahte lea go fidnen rievssa- ha dasa. Ja don oahpat omd. eaŋgalsgiela vai beasat gulahallat olbmuiguin eará gillii ge go dušše sáme- gillii. Lea miellagiddevaš oktavuohta dánlágan doah- pagiid gaskkas dan dihtii go dat speadjalastet oainnu oahpu ja oahppama hárrái mas leat giellafilosofalaš dimenšuvnnat. Ja dat han dáidá ge leat giellavah- ku ulbmil; namalassii geahččat ja árvvoštallat viiddit perspektiivvas giela saji ja posišuvnna servodagas. Dan dihtii heive ge erenoamáš bures juste geahčastit ieš ‘giella’-doahpaga dárkilebbo sámegielas. LUDVIG WITTGENSTEIN LEI dovddus giellafilosofa gii earret eará berostii teoria ja praksisa gaskavuođas dan hárrái ahte mo muhtun teorehtalaš doahpagiin lea hui njuolgga oktavuohta praksisiin mii dasa čatnasa. Dasa heive rievssatgiela oahppan hui buorrin ovda­ mearkan. Olmmoš ferte albma láhkai leat oahppan mo rievssatgárddi hukse ja mqhttit bidjat giela rivttes allo­ dahkii uksii dahje uvssohii vai rievssat čákŋá gillii go 54 Sámis 32/2020