Sámis 31

24 Sámis 31/2020 dološ olbmot eai leat riekta ádden mii dat mursu duođaid lea, gos orru ja mo lea olggos oaidnit. Ja de leat leamaš eará sullasaš čalámat dahjege divr- ras, earenoamáš bánit mat leat maiddái boahtán gos nu guhkkin eret, nuppi eallis man ii oktage leat oaidnán. Muhtumat dattetge oidne juoidá, go muh- tun Suoma olbmot fitne moršabivddus Norggas. Sii gohčodedje dan ealli sániin norsu . Hámit nursa ja nursu leat maiddái adnon. Muhto go eatnasat eai riekta ádden mas lei sáhka, de sátni norsu šattai juo máŋga čuođi jagi dassái mearkkašit maiddái dakkár ealli, mii ii leat morša, muhto ealli, man ča­ lámat namuhuvvojit maiddái Biibbalis – elefántta. Vuos eai gal Suomas gohčodan elefánttaid sániin norsu , muhto sátni norsunluu mearkkašii elefán- tabáni. Ja de geavai nu ahte suomagillii iđii sátni norsu mii šattai mearkkašit elefántta – dan dovda- meahttun guovlluid dovdameahttun, stuorra ealli, man bánit, dávttit dahje čalámat orro leamen nu earenoamáš fiidnát ja divrasat. Ja de loahpas suo- magiela sánit leat eallán ja rievdan nu, ahte dál suopmelaččat dovdet guokte iešguđetlágan ealli maid čalámiidda ii várra leat šat lohpi oba hipmu- dit ge: mursu (morša) mii ain eallá gos nu guhkkin, davvelis go sápmelaččat, ja de norsu (elefánta) mii ain eallá gos nu guhkkin – máddelis go sy- den. Nuppiid sániiguin suopmelaččat gohčodit dál elefánttaid sániin norsu , man leat ožžon sámegie- las, muhto bonjadan nu ahte sihke sáni hápmi ja mearkkašupmi leat juo mealgat gáidan das ahte sápmelaččat gohčodit moršša moršan . Ná sáhttá sámi sániide geavvat. Sámi vuohki gievkkanis Muhtumin sámegiela sánit leat ožžon olgomáilm­ mis áibbas ođđa eallima. Muhtun sániid álgoálgo­ saš mearkkašumiid ja ođđa sániid gaska sáhttá leat vel stuorát go morššaid ja elefánttaid gaska. Ovdamearkka dihte suopmelaččain lea hui earenoa­ máš vuohki go ráhkadit gáhkuid: láibu bidjá dáiggi dan vuohkái, ”dan vuogi sisa”. Gaska-Eurohpás ges hállojuvvo sámegiela gáiddus fuolkegiella, ungá­ ragiella. Doppe leat máŋga miljovnna olbmo geat geavahit sámi minttaid minsttarin, mállen dahje má­ lan vaikko makkár ulbmiliid várás. Mo ja manin? Sámegielat ja suomagiella leat leamaš álo ránnjá­ žat. Dat leat luoikan ja luoikkahan sániid ovddos maŋás. Sámi loatnasánit leat dávjá váldon suoma- gillii dihto minstariid mielde. Davvi-Suomas leat suomagillii luoikan maiddái sáni vuohki , muhto suo­ magilli dát vuohki lea duokkár dábálaš minstariid mielde heivehuvvon hápmái vuoka . Dattetge dálá suopmelaččat eai dábálaččat dovdda dán sáni eará mearkkašumis go ahte dat lea lihtti man geavahit ovdamearkka dihte dalle go láibut gáhkuid. Sivvan dasa ahte sámi vuohki lea šaddan suoma­ giela sátnin vuoka mii mearkkaša gáhkko-, láibe- dahje eará foarpmaid lea aiddo dat – dat, ahte dan mearkkašupmi lea ’foarbma’. Sámegiel sátni foarb­ ma lea oainnat boahtá skandinávalaš gielain, main dat áinnas lea form . Muhto maiddái vuohki lea muh- tunlágan form . Sámi–dáru sátnegirjji mielde vuoh­ ki gal lea måte dahje metode , muhto nu lea maid leamaš suomagiela vuoka dain davimus suopma- niin maidda dat lea vuos sámegielas váldon.