Sámis 31

Sámis 31/2020 17 Min dutkanprošeakta gidde fuomášumi luome- jamonnečoaggimiiddamearra­ sámi guovlluin Norgga bealde. Praksis lea vuohki mo mii doaimmahat juoid­ dá, nugo omd. mo mii čoaggit luopmániid dahje moniid. Praksisaid bokte iskat mo oktavuođat olbmuid, eará heakkalaččaid ja ii-heakkalaččaid gaskkas buvtta­ dit máhtuid. Nuppiid sániiguin daddjon de dutkiidjoavku guorahallá mo oktavuođat olbmuid ja eará sivdnádusaid gaskkas buvttadit árbevirolaš máh­ tuid. Mii háliidat diehtit mo dát oktavuođat bohtet ovdan sámegielas, muita­ lusain ja báikenamain. Fágaidrasttildeaddji lahkonemiin, nugo servodatfága ja humaniora, mii jearrat: Maid sisttisdollet otná čoagginpraksisat julevsámi ja davvisámi riddoguovlluin, ja makkár mearkkašupmi lea dáid praksisain? Dan sadjái go oaidnit nature olgguldas duohtavuohtan mii lea olbmo olggobealde, de dát prošeakta guorahallá mo iešguđetge duohtavuođat bohtet ovdan olbmo oktavuođain eatnamiidda, čáziide, elliide, muoraide, rásiide ja buot maiguin ol­ bmuin leat oktavuođat iežaset birrasiin. Praksisvuđot lahkoneapmi birrasii lea vuohki mii heive bures oktii sámi máilmmiáddejumiide. Olbmui dáidá leat váttis bidjat sániid máhtuide mat leat čadnon doaimmaide ja vásáhusaide. Danne prošeavtta dutkit leat válljen oassálastit luomečoaggin- ja monnečoagginpraksisain. Dasa lassin sii jearahallet sihke albmáid ja nissoniid. Sii jearahallet eaŋkilolbmuid ja maiddái joavkkuid. Báikkálaš resursajoavkkut bagadallet áššiin mat erenoamážit gusket báikenamaide ja sámegiel doahpa­ giidda. Prošeavtta áigumuš lea dokumenteret, analyseret ja loktet ovdan luome- ja monnečoaggimamat leat guovddáš vuogit háhkat birgenlági Sámis. Dán guovt­ ti birgenláhkái lea dássážii giddejuvvon unnán fuomášupmi, ja nu leat maiddái dieđut báhcán guorahalakeahttá. Dáid dieđuidmii dál čoaggit ja analyseret. Nu dát dutkanprošeakta galggašii buktit ovdan ođđa dieđuid mat leat mávssolaččat sámi servodagaide, dáčča majoriteahttaservodahkii ja riikkaidgaskasaš eamiál­ bmotkontekstii. Go prošeakta eksplisihtalaččat deattuha sihke nissoniid ja al­ bmáid birgenlágiid, de šaddá dát dehálaš lassidiehtun dan vátna dutkamii mii lea dahkkon nissoniid árbevirolaš birgenlágiin Sámis. Dás vuolábealde loktet ovdan mat sámi gilážiid máhtut sáhttet leat, makkár oktavuođat olbmuin leat iežaset birrasiidda, ja manne daidda lea dehálaš giddet fuomášumi. Dán artihk­ kalis mii čuvget olbmuid gaskavuođaid ja olbmuid ja birrasiid gaskavuođaid, mat fátmmastit sihke eallisivdnádusaid ja sivdnádusaid muđui.