Sámis / Sámen 30

30 Sámis 30/2019 dieđu oamasteaddjin ja ahte dutkan galgá leat ávkin ser­ vodahkii. Seammás dutkanjoavku lea diđolaš sámedut­ kama linnjemiin ja boahttevaš doaimmain mat fátm­ mastit riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja ávžžuhusaid nugo eamiálbmotjulggáštusa čuoččuhusaid dutkamuša birra. Lobi-oažžun proseassa dalle go fárus lea mánát gáibi­ da lobiid Norgga diehtosuodjeáittardeaddjis. Buot ovttasbargoguoimmit galget leat fárus dohkkeheamin prošeavtta ja mánáid galgá suddjet nu ahte sin ii galg­ ga beassat dovdat moge dutkanprošeavtta vuođul. Dat gáibida dutkiin dalle fuolalaš suokkardallama olles pro­ seassa áigge ja namalassii maiddái dalle go čujuhit máná gillii. Cealkagiid main lea vejolaš dovdat individuála mánáid, ii sáhte daninassii geavahit. Mánát ja eamiál­ bmogat rehkenastojuvvojit erenoamáš áitojuvvon dilis leahkki dahkkin dutkamis. Nuppe dáfus galget eami­ álbmogat oažžut dan rámi ja gudni mii sidjiide dieđu oamasteaddjin gullá. Dábálaččat goittotge mánáid dut­ kamis loktanit bealit nugo váilevaš giellamáhttu máná agi ja máŋggagielatvuođa dihtii ahte dalle ii leat loh­ pi merket mánáid namaid oidnosii. Lea earálágan dut­ kamuš go diehtu oamastuvvo nugo ovdamearkan sáhttá leat muhtin árbediehtoprošeakta. Dán dutkamuša okta váldoulbmil lea ovdánahttit sáme­ giela oahpahusdili ja ealáskahttit muitalanárbevieru. Seammás gulahallat viidát oahpaheaddjeoahpus ja la­ gašservodaga skuvllaiguin ja mánáidgárddiiguin. Dieh­ tu máná giela etihkalaš beliid ovdánahttimis galgá boahtit ávkin sámi oahpaheaddjeoahpu masterstude­ anttaide ja ovttasbargoguimmiide mánáidgárddiide ja skuvllaide. Maiddái Sámi allaskuvlla fágabargit besset oassin ohppui. Etihkalaš beliide gullá maiddái dat ahte mo gulahal­ lat mánáiguin nu ahte dat dahkko sensitiivvalaččat ja mánáid gudnejahttimiin. Mo mii galgat kommunise­ ret nu ahte oažžut mánáid ságastit šaddá okta dehalaš bealli go ráhkkanahttit studeanttaid ságastallat mánái­ guin materiálaskáhppondilis. Studeanttat galget báddet materiálaskáhppondili. Go studeanttat bohtet mánáid­ gárddiide ja skuvllaide soitet sii leat apmasat mánáide ja nu de šaddá hástalus dutkamii. Mo galgá studean­ ta doaibmat nu ahte son hukse oadjebasvuođa mánáid gaskii ja nagoda jođihit filosofalaš ságastallama singuin dan maŋŋá go lea gelddolaš vugiin muitalan muitalu­ sa? Dáid gažaldagaid birra mii leat ságastallan máŋgii oahpaheaddjeoahpu studeanttaiguin. Dát hástalusat lea dakkárat main buot mánáid giela dutkit deaivvadit. Vásáhus buktá oadjebasvuođa ja masnu ferte dutkige álggahit. Dan sivas dát vásáhus lea oahpaheaddjeoahpu Sámi oahpaheaddjeoahpu masterstudeanttat ráhkkanit dutkanmateriála skáhppomii. Pigga Keskitalo master­ studeanttaiguin. Govva: Johanna Johansen Ijäs.