Sámis / Sámen 30

28 Sámis 30/2019 Mo galgá čađahit dakkár dutkamuša mas leat fárus mánát ja oahpaheaddjestudeanttat? Čállosis ovdanbukto dutkanprošeakta mo heivehitsámi muitalanárbevieru. Epistemala modalitehta máná ehtala ja morálala árvvoš­tallamis –máná giela dutkanprošeakta čađahuvvo ovttasbarggus Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpu masterstudeanttaiguin ja sámegielat mánáidgárddii­ guin ja skuvllaiguin. Dán čállosis ovdanbuvttán beliid mat gusket dasa go muitalusaid vuođul ságastallat má­ náiguin ja čohkket dutkanmateriála oahpaheaddjestu­ deanttaiguin. Dalle guovddážii loktanit gažaldagat čađaheami hástalusaid, etihka ja vuordámušaid birra. Dutkamuša erenomáš vuolggasadji lea huksejuvvon nu ahte máná giella galgá dutkojuvvot mánáidgárddiin ja skuvllain ja dutkanmateriála galget háhkat sámi master­ oahpu oahpaheaddjestudeanttat cehkiin 1.–7. ja 5.– 10. Oahpaheaddjeoahpu reforbma deattuha ahte ođđa oahpaheaddjeoahput galget leat dutkanvuđot ja fátm­ mastit skuvlaovdánahttima oassin oahpuid. Go dutkan­ prošeakta ohccui ruhtaduvvot Norgga dutkanráđis de prošeaktajoavku háliidii deattuhit áiddo fal dan beali ahte juo álggu rájes fátmmastit oahpaheaddjeoahpuid oassin dutkiid dutkanproševttaid. Dalle oahpaheaddje­ studeanttat ožžot juo álggu rájes hárjánumi čađahit dutkanprošeavttaid ja besset oassin dutkamuša árga­ beaivvis. Dát lea erenomáš vásáhus sidjiide ja addá duoh­ ta gova dutkama iešguđet beliin. Sii maid ožžot baga­ dallama dutkiin dutkamuša dagadettiin. Lea maiddái mearkkašahtti dehálaš ahte dutkan- ja oahppoásahus ovttasbargá dutkamiin bajásgeassininstitušuvnnaiguin ja oahppolágádusaiguin. Ulbmiljoavku dán dutkanprošeavttas leat mánát má­ náidgárddiin ja skuvllain. Dutkamuš áigu fáhtet sul­ lii 20 máná geaid etihkalaš suokkardallamat máná giela dutkama vugiin galget dutkojuvvot. Dien agi mánát leat juo oččodan dakkáraš giela ahte sáhttet ákkastallat lá­ giduvvon ságastallamis etihkalaš beliid nugo ahte leago juoga riekta vai ii leat ja leatgo áššis gávdnomis molssa­ evttolaš čovdosat. Dutkamušas lea maiddái ealáskahttinoaidnu. Jurddašit ahte muitalus ja etihkalaš ságastallan ealáskahttet mánáidgárddiin ja skuvllain sámi muitalanárbevieru ja gažadeami mat soitet muhtin muddui vajálduvvot ja báhcit hoahpuid ja skuvlla rámmaid dihtii. Digaštallan lea vuohki oažžut máná fuomášit ja ákkastallat iežas oaiviliid. Ságastallan doaibmá maid mállen mánáide go ollesolmmoš lea fárus oktan dásseárvosaš doaibmin sá­ gastallamis imašteamin ja bidjamin jearaldagaid. Rádji PIGGA KESKITALO Muitalusaid vuođul ságastallat mánáiguin – vejolašvuođat ja hástalusat