Sámis / Sámen 30

26 Sámis 30/2019 Seammás lea dárbbašlaš journalistii nagodit fuomášit cuiggodeami ja oažžut olbmo gii cuiggo- duvvo ovttatmanus vástidit dasa, nugo "Leage vár- rogas-plakáhta" 4.15 njuolggadus gáibida. Sámi gulahallandoahpagat heivejit riggu­ dahttit journalistihka gaskkusteami. Journalista sáhttá giktalit ášši sámi gulahallandovdomeark­ kaiguin ovdamearkka dihte álggu reportášas gea­ žádallamiin. Áššis čielgá dađistaga masa son geažádalai. Earenoamážit sáhttá TV-prográmma­ jođiheaddji geažádallamiin giktalit váldoáššiid ál­ gogeažis davviriikkalaš Ođđasat-sáddaga. Sámi gulahallama várrogas gulahallanprinsihpa; ii dadjat njuolga, gilvá vuordámušaid mediageavaheaddjái. Njálggisteapmi-doaba sáhttá ges heivet go TV-ášši nohká. Ášši seaibin sáhttá prográmmajođiheaddji rámpostit muhtun aktevrra. Jus mat ovdamearkka dihte TV-ášši lea njoarostangilvvu birra, de sáhttá prográmmajođiheaddji dadjalit go ášši nohká: "Na dies dat albma suohpangiehta lea." Sámi gulahallan heive guhkit ođasšáŋŋeriidda, nugo feature journalistihkkii, podkastii ja portrehttii dan dihte go journalista sáhttá dalle atnit buoret áiggi muitalit dáhpáhusa dahje muitalusa. Luođi gierdomuitalanvuohki sámi gulahalla­ mis lea earenoamáš. Dutkkus čájeha ahte sámi bir­ rasis lea veaháš earálágan ipmárdus das mii gier­ domuitalanvuohki lea, go olggobeale sámi birrasa. Muhto dát erohusat addet mávssolaš ipmárdusa dán vuohkái. Dán vuođul lea lunddolaš jáhkkit ahte gierdomuitalanvuohki mearkkaša eambbo go geardduheapmi. Riskodramaturgiija vuohkkasit čájeha movt smávva oasit sáhttet ovttas hábmet ollislaš gova. Journalisttalaš buktagis sáhttet ceal- kagat gos journalista ii daja njuolga (lávggasta- gaiguin) hervet ođđasa, ja dát oasit ovttas čilget dađistaga dan obbalaš ipmárdusa sisdollui (riskui). Professor Allern čilge ahte gierdomuitalanvuogis lea dilálašvuohta deháleabbo go juotna. Dutkosa dajahusain oaidná ahte juotna čuovvu dilálašvuođa govahallama. Jus geahččá dárkilit, de ii leat juot- na kronologalaš ja logihkalaš, muhto dilálašvuohta bissu seamma dásis ja lea logihkalaš. Dát meark­ kaša dan ahte dilálašvuohta lea guovddážis ja juot­ na spiehkasta dáhpáhusas dáhpáhussii. Journa­ listihkalaččat lea miellagiddevaš jurdda čuovvut mielladilálašvuođa ovdalii juona. Diehttelasat guldaleaddji váikkuha muita- leaddjái. Jus guldaleaddji ii máhte ja hálddaš sámi gulahallandoahpagiid, de sáhttá son manahit olu ođasmuitalusas. Muhto dat ii sáhte hehttet journa- listtaid ávkkástallamis sámi gulahallama, muhto dat baicca geatnegahttá sin oahpahit mediageava- heddjiide dáid smávva čilgehusaiguin. Stuorát perspektiivvas sáhttá namuhit ahte mediamáilmmis dávjá sáhttá lohkat ahte soames sámi áššit leat tabu, maid ii leat vuogas almmolaš­ vuođas hupmat. Dearvvašvuođa suorggis leat máŋga dutkosa ovdanbuktán váttisvuođaid go doavttir gulahallá sápmelaččain. Dát addá vuođu jáhkkit ahte diđolašvuohta sámi gulahallamis lea dárbbašlaš journalista suorggis. Journalisttas sáhttá maid leat váttis gulahallat jearahallanob­ jeavttain gii ii daja njuolga maid son oaivvilda, muh- to diđolašvuohta addá journalistii vejolašvuođa ipmirdit dán olbmo dili, ja dohkkehit ahte son ii