Sámis / Sámen 30

12 Sámis 30/2019 3. Iešmearrideami guokte beali leat oktasaš (kollektiiva) ja ovttatolbmo (individuála) iešmearrideapmi Eamiálbmogiid gaskkas lea dávjá sáhka oktasaš ieš­ mearrideamis, álbmoga rievttis ja vejolašvuođas stiv­ ret iežaset eallima ja boahtteáiggi. Dan haga álbmogat eai ceavzze sierra álbmogin. Muhto iešmearrideamis lea maiddái nubbi olli, individuála dahje ovttatolbmo auto­ nomiija. Máŋgasiidda ovttatolbmo iešmearrideapmi lea eaktun álbmoga oktasaš iešmearrideapmái. Jos olmmoš ii leat individuála dásis iešmearrideaddji – son ii sáhte stivret iežas goruda ja eará sutnje gullevaš áššiid – dal­ le sus eai leat návccat eaige vejolašvuođat searvat dahje oassálastit oktasaš iešmearrideami ovddideapmái. Oassálastiide individuála iešmearrideapmi mearkkašii vuoiggalašvuođa, iežas gutnejahttima ja friddjavuođa olggušteamis ja buotlágan veahkaválddis, maiddái stáh­ ta struktuvrralaš vealaheamis. Buohkat ledje ovtta­ oaivilis ahte fysalaš ja seksuála veahkaválddi jávka­ deapmi berre leat guovddáš oassin eamiálbmogiid ieš­ mearridanviggamušaid. Máŋgasat atne iešmearrideami geatnegasvuohtan, mii álgá vuos ovttatolbmo dásis ja dasto viidu kollektiiva dássái. Eamiálbmotpolitihkas ovttaskas olbmo iešmearri­ deamis hállan lea guhká leamaš nákku vuolde ja juo­ ba adnon dárbbašmeahttumin. Ovttaskas olbmo ieš­ mearrideami leat eanaš eamiálbmotnissonat ovddidan, ja almmáinjunnosat ja politihkkárat leat dávjá šiitán dan mearkkašumi ja ákkastallan, ahte individuála ieš­ mearrideamis ságastallan geahnohuhttá kollektiiva ieš­ mearridanviggamušaid ja ahte dat ii gula eamiálbmo­ giid árvvuide. Dutkamušaid mielde historjjálaččat máŋga eamiálbmo­ giin ovttatolbmo automiija lea goit árvvusadnojuvvon ja gudnejahtton. Muhtin álbmogiid gaskkas individuála iešmearrideapmi sáhtii leat nu stuoris, ahte mišunearat atne dan unohassan ja easttan koloniserenviggamušaide. Eamiálbmogiid máilmmeáddejumiin ovttatolbmo au­ tonomiija dábálaččat deattuha geatnegasvuođa prinsih­ pa: ovttatolbmo návccaid váldit ovddasvástádusa alddis ja buot eará eallevaččain máilmmis. Dát lea guovddáš oassin ovttatolbmo integritehtas. Nappo vásttolaččat eallin ja láhtten lea iešmearrideami geađgejuolgi. Jearahallamiin bođii ovdan, ahte oassin iešmearrideami geatnegasvuođa prinsihpas lea váldit ovddasvástádusa sihke individuála ja kollektiiva dásiin veahkaválddis ea­ miálbmotservodagain. Individuála ja gorutlaš autono­ miija ja integritehta gudnejahttin ja doarjun lea kollek­ tiiva iešmearrideami ovdaneami ja ollašuhttima eaktu. Eandalitge sámi oassálastit deattuhedje dárbbu alm­ molaš ságastallamii ja oktasaš doaimmaide sámeservo­ dagas bissehit sohkabeal veahkaválddi, gos dat lea guh­ ká leamaš tabu ja jaskkodahtton fáddá. Eamiálbmogiid ovttatolbmo iešmearrideapmi lea vear­ dideamis relationála autonomiija teoriijaide, man miel­ de olmmoš lea oktanaga iešmearrideaddji ja relationála. Dát máksá ahte olmmoš šaddá olmmožin gaskavuođain earáin, sihke eará olbmuin ja eará eallevaččain. Ovttatol­ bmo integritehta maiddái šaddá sohkabuolvvaid gaska­ saš oktavuođain ja gaskavuođain. Dat šaddá maid olbmo geatnegasvuođain su bearrašii, servošii ja servodahkii.