Sámis 29

58 Sámis 29/2019 Aimo Aikio Juovlaguolli bussá fas stuŋgehii lávžegeaži. Rieban fallehii ja bus- sá láđu vuollái. Nu dat báziiga feret go mun mannen nohkkat. Ii mis jávkan bussá, vaikke ain duollet dálle vuhttui riebange šiljus. MAŊŊELIS MUHTIN IĐIDA mun manan olggos ja váccašan šiljus ja boađán guollebuvrri lusa. Go jorggi- hin nurkke birra de oidnen riebanseaibbi livkkiheamin seainnevuoli buvrái. Rieban lei goivon ráiggi seainni vuole. Mun jorgalin geađggi ráiggi ovdii ja viehkalas- ten randáhis hálggu gihtii. Jurdilin, dál de dáiddan fid- net riebana, mun manan buvrái ja časkkán hálgguin riebana jámas. Nu mun hálgu gieđas njuikejin buvrái ja jođánit rohttejin uvssa gitta maŋis. Buvrris lei bihk- kaseavdnjat inge oaidnán in maidege. Guldalin gos dal rieban lei, de gullostii ja seammás mun meaiddestin hálgguin dohko. Iihan rieban šat lean doppe ja hálgu julihii guollelihttái. Fuobmájin, mun in lean doarvái háhppil, mun ferten jođánebbot časkit, juos áiggun riebana fidnet. Mun ain jođđánebbot ja jođánebbot meiden sevdnjes buvrris. Hálgu julihii muhtumin seaidnái ja muhtumin stužihii guollelihttái nu ahte sáltelahka dušše rišadii. Buvrris lei gal oalle válla ja jul- la. Ieš vel muhtumin huikkádin vai rieban ii nađo gosa- ge čihkii. Áhčči lei maid boahtán olggos ja gulai dan vála buvrris. Son vulggii geahččat mii árpmu meanuid doppe lea. Leahkastii buvreuvssa ja seammás su julg­ gii gaskka livžžádii rieban báhtui juovlaguolli njálm- mis. Riebana maŋis njuikii olggos badjeloaivvi sálte­ lágan njuoskan almmai, gii sáddehalai, go luitet rie- bana báhtui. Maŋŋil mii ovttas árvaleimmet ahte sihk- karit dat livččii lean duođai buorre juovlaguolli, leihan buvrris fitnan albma áššedovdi. MIS LEI RUOVTTUS vierrun jo geassit válljet juov- laguoli, man spihkiimet juovllaid várás. Guollihan lei dieđusge luossa. Geassit guliid bivddedettiin ovttogeahčaimet juohke guoli livččii go dat buor- re juovlaguolli. Guolli galggai leat goargŋuluossa mii lea šealgat ja buoidi. Juovlaguollin ii dohkken buot stuorámus luossa, dábálaččat juovlaguolli lei stuor- ra diddi dahje luosjuolgi. Mis lei dáhpin maiddái ahte dat guhte lei fidnen dan guoli, beasai juovlabeavddis muitalit dán guoli bivdimis ja mo dat aiddo manai. Lei stuorra gutni go beasai muitalit ja dan dihte muita- leaddji ráhkkaniige oalle bures dasa. Juohke juovllaid mii gulaimet juovlabeavddis buorre muitalusa guoli- bivdimis ja guolli maid lei oalle buorre. MUHTIN GEASE AIDDO go leimmet láju álggahan, mun fidnejin smávva šelges luosjuolggi. Ledjen hui duhtavaš go dihten ahte láju áigge adnojit buorit niesttit. Muhto áhčči árvalii ahte dát de orro vuogas juovlaguollin. Nu mii fuolalaččat spihkiimet luosjuolg- gi ja bijaimet guollebuvrái vuordit juovllaid. ČAKČAT GO MUOHTA lei jo veaháš eatnamis, muh- tin eahketija ledjen velohallamin seaŋggas, inge ožžon nahkáriid. Mánnu báittii lássaráigge, dáiddii lean láđasmánu áigi. Earát gal ođđe. De gullo hirsa­ stobu olggobealseainnis spiikkár skiŋkkiheamin. Mun imaštallen mii dat lei. Čuožžilin ja mannen lássaráigge geahččat oidnogo olgun mihkkege. Fuobmájin šiljus riebana mii gesii lávžži miehtá gietti. Muitájin, lávži lei- ge heaŋgán spiikkáris olggobealde ja dat jietna bođii das go rieban gaikkui lávžži eret. Imaštallen manin rie- ban gaiku lávžži miehtá gietti. Baifáhkka láđu vuoldi bođii bussá ja álggii stuŋgguhit lávžegeaži. Rieban fal- lehii bussá, muhto bussá gearggai láđu vuollái báhtui. Rieban fas álggii geasašit lávžži. Veaháš áigge geahčen