Sámis 27-28

48 Sámis 27–28/2018 ”Heaitt’al ere buot dien iešheađálašvuođainat, dat ii leat suddu dutnje. Enough of that post-colonial pie­ ce of shit.” Cealkka gávdno girjjis HOMO sapienne (2014) Niviaq Korneliussena (riegádan 1990) debut­ románas. Nuorra almmái gii dán dadjá, ii leat dušše suhttan olbmo ala gean bealkkiha, muhto maid iežas ala, ja olles iežas eallima ala. Son heahpada leahket kalaallitlaš, go buohkat dihtet, dat lea seammá go ahte sus leat sosiála váttisvuođat, váilevaš gelbbolašvuohta ja vuollegaš iešdovdu, mii kompanserejuvvo eahpečielga hállamiin, kalaallit nášunáldovdduuin ja máttuid čeavláivuođain. Danin manná su suhttu našuvnna vuostá: ”Min eana, don gii leat šaddan hirbmat boa­ ris, mana endorii ja ále šat máhca ruovttoluotta. Heait­ te ere leahkkimis nu allamielalaš, ja váldde guoh­ ca čivggaiddat fárrui. Čállon 21. b. geassemánus Kalaal­ lit Nunaata álbmotbeaivve. Vuolláičállon:”Greenlander by force”. Nunarpututoqqarsuanngoravit, min eana, don leat šaddan máilmmi boaris, nie álggahuvvo álbmotlávl­ la. Reasta lea nuorra albmá iežas jorggučálus maid son oaivvilda ja seammás ii oaivvil. Dáhttut našuvnna man­ nat várrái lea hui čielga statement. Go dát cealkka váldui ere dan oktavuođas gosa gulai, de dat suhttadii olusiid Kalaallit Nunaatas. Dat lei dieđusge girječálli ulbmil: ahte jienádit nu jitnosit, vai gullošii álbmalahkai. 1970- ja 80-loguin čájehedje suhtu dánskalaččaide, ja buolva das maŋŋá fas belke váhnemiiddáset ala geat fes­ tejedje ja juhke, de dál lea boahtán áigi ahte cuiggodit iežaset ja iežas buolvva. Dan dahká maid Korneliussena nuorra almmái, gean suhttu vuosttažettiin lea čadnon dasa ahte son geahččala sollet ere juoidá vuđolaččat iežas identitehtas: mo son lea almmáiolmmožin. Dat vihtta nuora, gean deaivat románas, gahččet buohkat olggobeallai kalaallitlaš norpma, danin go leat homo- dahje transseksualálaččat. Dáhpáhusas gávnnadit dasa, mii lea sin duođalaš sohkabealleidentitehta, ja mearri­ dit eallit dan. Eksperimeanttalaš sohkabealleidentiteh­ ta vuođul, romána dahká dahje čállá dan láhkai ođđa identitehtavejolašvuođaid, mo lehket kalaallitlaš – mii deattuha áibbas ođđa vuogi ovdanbuktit girjjálašvuođa. HOMO sapienne rihkku buot norpmaid maid sáht­ tá čállit kalaallitgillii, muhto vuosttažettiin mo sáhttá čállit girjjálaš vuolggasajis. Kalaallit girjjálašvuođas leamaš nu čavga čanastumit nationála prošektii, mas dávjá ledje báhpat ja oahpa­ headdjit geat muitaledje nuoraide. Danin leamaš ka­ laallitprosas rávvenvuoigŋa, mas leamaš čavga rolla­ minstarat, nu mo sohkabeale ovdagovat. Dat daga­ hii ahte nuorat ohcaledje eará mediaide: musihkkii, Vašši rupmašis Giella, sohkabealit ja gullevašvuohta ođđa KalallitNuna ta girjjálašvuođas Kirsten Thisted