Sámis 27-28

24 Sámis 27–28/2018 Sámi álbmot ja sámegielat leat beroštahttán dutkiid juo čuohtejagiid. Vuosttamuččat bohte Sápmái eanáš mišuneren dihte, maŋŋelis ges mii leat boahtán eanet dieđalaš ulbmiliiguin. Ii oktage guhte dovdá sámiid kul­ tuvrra ja giela – rievtti mielde máŋga kultuvrra ja giela – galggaše imaštallat manin ná lea leamaš: sámit leat álgo­ álbmot, earáláganat go earát, miellagiddevaččat. Ovdal go oktage čálligođii dárogiela sátnegirjjiid dahje gram­ matihkkagirjjiid, juo 1700-logus ledje addon olggos máŋga sullasaš girjji sámegielaid birra. Vuosttaš dáža gii barggai Norggas professorin lei sámegiela professor Knud Leem (1697–1774) Troandimis, nuppiid sánii­ guin guhká ovdal ovttage dárogielprofessora. Muhto manin dáža dahje láddelaš mearrida álgit bargat sámedutkamiin? Eaigo olbmo eallimis leat dehálut áššit go eará álbmogiin beroštit? Dávjá gusto leatge, muhto liikká muhtumat leat válljen nuppe láhkai ja geavahan uhcit eanet olles eallima earret eará sámegiela dutkin. Muhto dattetge, min eallimiid stivrejit loahpaloahpas mihá stuorát ja dehálut dárbbut go gudneáŋgirvuohta diehtagis dahje muđui olbmuid gaskkas. Dát dárbbut dat orrot rievtti mielde dagaheamen dan, ahte muhtu­ Jussi Ylikoski mat šaddet ovdamearkka dihte sámiid, sin gielaid ja kul­ tuvrraid dutkin. Vaikko ovddit jahkečuđiid dutkit leat čoaggán ja guođ­ đán midjiide buhttemeahttun dološ dieđuid giela ja kultuvrra birra, de sii eai lean dušše beare dutkit, muh­ to baicce seamma dábálaš olbmot go sii geaid dutke. Namuhan dás earenoamážit moaddása geat leat sakka váikkuhan dasa mo sámegielat ain otne geavahuvvojit, go gávdnojit earret eará sátnegirjjit ja čállinvuogit maid dát olbmot leat ráhkadan. Eanáš dálá sámegiela dutkit leat muhtun láhkai sin maŋisboahttit. Okta dehálamos olmmoš Suoma beale sámegielaid dut­ kamis leamaš láddelaš Lauri Arvid Itkonen (1865– 1925), guhte barggai Anára searvegotti girkohearrán ja­ giid 1899–1914. Son lei eret Nuorta-Suomas Kuopios, muhto Anáris son dieđus barggai sámiid gaskkas ja ear­ ret eará jorgalii vuoiŋŋalaš girjjiid anárašgillii, mii ii das ovdal lean olusge čállojuvvon. Son lei sámebáhppa gii maiddái dutkkai giela, muhto gielladutkin son dutk­ kai eanet Boares testameantta hebreagiela. Maŋŋelis It­ konen fárriige eret Anáris, máttás, gitta Vihtii Helsse­ Ruđa ja ráhkisvuođa dihte