Sámis 25

58 Sámis 25/2017 Trond Trosterud Cafe Boddu lei mu sámegiel orrunlatnja ahte lohken dan maid, muhto in muitte, ahte teknolo- giija livččii munnje erenoamáš miellagiddevaš dalle. ESSEIJA, MAID BUOREMUSAT muittán (Ardis Ronte Eriksena teavstta lassin), lea Haralda Dutki, servodat ja kritihkka . Das Harald gieđahallá vuogi, mainna sámi dutki lea čadnon servodatlaš proseassaide, ja geavaha dasa Pierre Bourdieu teoriijaid. Logan esseija ođđa- sit, badjel 20 jagi maŋŋel, ja dál – lunddolaččat – eará láhkai go vuosttaš geardde. Esseija lea velge seammá miellagiddevaš buot daid jagiid maŋŋel, muhto fuob- mán maid, ahte ii livčče vejolaš čállit seammá teavstta dál. Jagis 1991 Harald analysere sámi dutki rolla servo­ dagas dan mađe vuđolaččat, ahte mii odne, njealjádas čuohtejagi maŋŋel, oaidnit ahte servodat lea rievdan. Sámi akademalaš máilbmi lea viidánan. Odne lea ea- net go okta áššedovdi, ja odne lea vejolaš doallat sá­ gastallamiid akademiija, politihkkariid ja hálddahusa gaskkas maid nu, ahte ii leat seammá olmmoš beavddi buot beliin. Dasa leat máŋgga siva, muhto okta dain lea Harald ieš, gii lea skuvlen ođđa sámi dutkiid ja áš­ šedovdiid juohke jagi cafe Boddu maŋŋel. GO LOGAN GIRJJÁŽA ođđasit, de fuobmán maid moadde eará ášši. 1990-logu álggus mis lei juo aka­ demalaš máilmmis interneahtta, muhto das ii lean vel olu sisdoallu, ja sámi sisdoallu ii lean obanassiige. Sámi ozadettiin munnje lei nappo dehálaš sihke Haralda esseijačoakkáldat ja maid Beahká ođđa Sámi-suoma sátnegirji. Dan haga ii livčče munnje vejolašge lohkat cafe Boddu-girjji. 1990-LOGU ÁLGGUS LEDJEN fennougristihka stu­ deanta Helssegis. Lohken fennougristihka, marigiela – ja sámegiela. Vuosttaš prioritehta munnje lei marigiel­ la, muhto čuvvon maid Irja Seurujärvi-Kari logaldal­ lamiid. Helsset lea guhkkin eret Sámis, ja Helssegis historjjálaš metoda lei dalle ain dehálaš. Mun vásihin sámegiela Irja diimmuin, muđui in. DE BOĐII MU eallimii vuosttaš sámegiel girji. Ovdasiid­ dus logai optimisttalaččat Esseijačoakkáldat 1 , ja nam­ ma lei cafe Boddu . Girjjis ledje golbma oasi: I Gávdnat Sámi, II Dádjadit Sámis, III Ohcat Sámi . Vaikko daid ort­ netvuorru lei munnje veahá imáš, de sisdoallu lei jus­ ta dan, maid dárbbašin. Mun ledjen ohcamin, ja mun háliidin ipmirdit. Maiddá teavsttaid sisdoallu ja sátne­ vuorká heivii munnje: Ii lean álggahallangirjji “Mii du namma lea?”, eaige dološáiggi máidnasat, muhto es­ seijat áššiid birra, mat ledje muge mielas miellagidde­ vaččat. ARDIS RONTE ERIKSEN jearai “Lehpet go gullan dan gáigá olbmo birra gii hoallá sámegiela iežas mánnái vaikko ieš ii máhte sámegiela albmaláhkái.” Ieš čállen cealkaga bajábeallai dovdameahttun sániid: “tosk, skravle, ordentlig”. Jovnna-Ánde Vest geahčai sámi ser­ vodaga olggobealde, ja Nils Jernsletten jearai Makkár lea sápmelaš? Mun duođas in diehtán vástádusa, muh- to lohkamis lei goitge veahkki go ohcen dan. Ja nu hir- bmat olu eará vuogit eai leange Helssegis dan áigge. Čoakkáldagas lei maid dakkár teaksta go Sámi servo­ dat teknologalaš áiggis . Mu notáhtaid vuođul oainnán,