Sámis 25

42 Sámis 25/2017 Luobbal Sámmol Sámmol – Samuli Aikio lea guhká bar­ gan sámi báikenamaiguin. Son lea čohkken namaid ja guorahallan daid mearkka­ šumi. Olu namaide gal gávdná čilgehusa, muhto gávdnojit maid eatnat namat maid od- ne ii sáhte eará go árvádaddat daid boahtima ja meark­ kašumi. Miessemánus dán giđa de viimmat ilmmai Luobbal Sámmol Sámmola girji Davvisámi báikenamat. Eahpit- keahttá sáhttet báikenamat muitalit olu báikki historj­ jás. Guovllu sápmelaččat han leat don doložis bidjan na- maid ássanbáikkiide ja dávjá luonddu iešvuođa mielde. Namma sáhttá maiddái muitalit goas namma lea rie- gádan. Muittán 1970-jagiin dalá sámerádiojournalista ja kollega Andreas Njarga ráhkadii ráiddu sámi báike­ namaid birra. Son gažadii universitehtalektora Thor Frette, gii lei guorahallan báikenamaid, ja čállán dáža girjái Norsk stadnamnleksikon ii čilgehusa olu sámi bái­ kenamaide. Nuorri Bázii muitui báikki namma Nuorri Finnmárkkus. Frette fuomášahtii ahte ii han dakko lean odne nuorri, ii lean mear­ račáhci, muhto goike eana. Báikki dárogielat namma gal muitalii otná dilis. Nu sá- megielat namma dáidá leat eambbo go duhát jagi boar­ rásat go otná dárogielat namma. Geat son dalle ledje Finnmárkku rittu vuosttas ássit, goit ássit ovdal go okta ge sisafárrejeaddji dáža bođii deikke. Manne Nuorri sámegillii? Mii diehtit ahte eana lea lok- tanan meara ektui maŋŋá jiekŋaáiggi, go otná davvi- guovlluid govččai jiekŋa. Eana odne ain loktana, Skan- dinávias jagis gaskkal 2 ja 5 mm. Jos davvin lea eana loktanan 3 mm jagis, de 1000 jagis dalle 3000 mm, 3 m. Odne lea Nuoris ullin alimus báiki 2,5 m. allelis go mearra. Mearkkaša dalle ahte duhát jagi ovdal min áiggi aiddo dal de lei Nuorri. Sámi namma Nuorri dáidá das- to leat eambbo go 1000 jagi boaris. John T. Solbakk Báikenamat muitalit