Sámis 25

Sámis 25/2017 27 KAISA JA ROBERT Filmma tihttel suomagillii lea ” Kuun metsän Kaisa ” , mii sánis sátnái sáhtašii jorgaluvvot sámegillii ” Mán- nomeahci Kaisa ”. Dát namma muittuha sveitsálaš gir­ ječálli Robert Crottet girjji namahusa, ” Forêts de la lu- ne” mii almmuhuvvui 1949s. Robert Crottet čálii dán fikšuvdnagirjji fránskkagillii, nuortalaš máidnasiid ja muitalusaid vuođul maid Kaisa Gauriloff lei sutnje muitalan. Maŋŋelis, 1954s girji lei jorgaluvvon suoma- gillii tihtteliin ” Kuun metsän Kaisa” , man dáiddalaččat sáhtášii jorgalit sámegillii “Kaisa máinnasmáilbmi”. Mo Kaisa ja Robert oahpásnuvaiga? Mii lei sudno okta- vuohta? Dokumentárafilbma muitala dan birra. Filmma váldoolmmoš, Kaisa Gauriloff lei eret Suon­ njelis ja šattai bajás doppe. Suonnjel lei Ruošša ja Suoma rádjáguovllus, mas riikaráját ledje máŋgii sirdojuvvon duohkut deike Kaisa eallima áigge. Kaisa lei dovddus nuortalaš árbečeahppi ja čeahpes muitaleaddji. Sveitsálaš teáhterbihtáidčálli Robert Crottet vulggii 1930-logus davás, Nuorta-Sápmái. Doppe son oahpás- nuvai Kaisai, nuortalaš kultuvrii ja árbevieruide. Suon­ njela nuortalaččat válde su vuostá liekkusvuođain ja ustitvuođain. Robert Crottet ustitlaš oktavuođat Kai­ sai ja su álbmogii biste eallinagi. FILBMA GEASUHA RIIKKAIDGASKASAŠ FUOMÁŠUMI Nuortalaš filbmadahkki Katja Gauriloff lea gávdnan la- gas historjjás gelddolaš fáttá: muitalit Kaisa-máttaráh- kus birra. Dát fáddá lei nu lahka filbmadahkki váimmu ahte dokumentárafilbma lea šaddan gehččiide vásáhus- san, mii čuohcá dovdduide ja millii. Dokumentára vuosttaš čájáhus lei Anáris skábman 2016. Dan rájes oanehis botta lea ”Kaisa”-filbma lea­ maš čájehuvvon máŋgga internašunála filbmafestiválas ja dilálašvuođas earret eará Kanadas, Frankriikkas, Ruo­ ŧas, Norggas, Ruoššas ja Duiskkas. Filbma lea ožžon máŋgga bálkkašumi. Okta dain lea Suoma stuorámus filbmabálkkašupmi, Jussi-balkkašupmi. ”Kaisa” oaččui dán bálkkašumi 2017 giđa Suoma buoremus dokumen- táran. Veháš ovdal dan de čájehuvvui filbma Pariissas, go Frankriikkas ledje Suoma iehčanasvuođa 100 jagi ávvodoalut. Ávvodoalut ledje Musée du Quai Branly -museas ja kulturguovddážis, mii lea maiddái dovddus vuođđudeaddjis Jacques Chirac namas. Ávvodoaluid oktavuođas čájehuvvui maiddái “Kaisa”-filbma. Oanehis áiggis lea filbma ožžon eará ge bálkkašumiid: Dok Leipzig festiválas bálkkašupmi animašuvnna gea- vaheami ovddas dokumentárafilmmas ja Jakutia filbma- festiválas gis bálkkašupmi buoremus rešissevra barggu ovddas. Kaisa máinnasmáilbmi Nuortalaččaid eana Kaisa lea nuortalaš nisu. Su maŋisboahtti lea ráhkadan filmma su birra. Dát lea filbmamuitalus Kaisa ja nuortalaš álbmoga birra. Jelena Porsanger, nuortalaš