Sámis 25

22 Sámis 25/2017 Bajásgeassininstitušuvnnaid ovtta­ čalmmatvuohta Skuvllain ja mánáidgárddiin bajásgeassimes deattuhuv­ vo diehtu ja eanáš bájasgeassima vuogádagain ja oahpa­ hanvugiin leat huksejuvvon dan ala. Oaidnu vuođđu­ duvvá kreikalaš filosofaid oainnuide maid mielde ol­ bmo alimus figgamus lea buhtes duohtadiehtu. Dan vuođul dutkanmáilmmis diehtu ja emošuvnnat leat sirrejuvvon. Oahpaheamis deattuhuvvo dušše fak­ tadiehtu ja dovddut leat muhtumin biddjojuvvon jo- ba vuostebeallin. Dan lassin leamaš jáhkku ahte die­ đuin mii čoavdit buot eallima ja servodatlaš čuolm­ maid. Dovdduid leat oidnán áššin mii hehtte jierpmá­ laš čovdosa gávdnama. Dovddut hálddašit oskuid, dái­ dagiid ja árvvuid máilmmi, man vuođul ii sáhte jierp­ málaččat ákkastallat. Dáid oainnuid vuođul lea guđ­ đon emošuvnnaid šaddama ja ovdáneami dutkan áibbas oaseheapmin. Leago dálá institušuvnnalaš bajásgeassimes dihtomiela­ laččat guođđojuvvon olbmo emošuvnnalaš ovdáneapmi veaitalassii dan dihte, go dat hehtte buhtes dieđu juk- sama? In fikka gomihit dieđu juksama dehálašvuođa, muhto jearan: Mo juksat bajásgeasssima ja oahpahu- sa mihttomeariid ja ulbmiliid, jos deattuhuvvo dušše muhtun máhttoášši olbmo ovdánahttimes, iige olmmoš ovdán oppalaččat buot beliin? Emošuvnnalašvuođa ovdamunit Okta sápmelaš bajásgeassima iešláhki lea olbmo holis­ talaš ovdánahttin. Olmmoš berre ovdánit buot be- liin nu ahte olmmoš sáhttá atnit ávkin buot attáldagai- dis. Dán oainnu vuođul olbmo ovdánahttimes ii galg- ga ovddidit dušše olbmo muhtun beliid, go dalle šaddá váilevaš olmmoš, nugo sápmelaččat dadje: Ovtta barggu olmmoš. Sápmelaččat leat ohcalan bajásgeassimes laššis oppalasvuođa, integritehtta. Oahppodilis maiddái berre hukset dili mii addá vejolaš­ vuođa oahppat oppalaččat. Oppalaš oahppama eaktun leat ahte emošuvnnat leat mielde oahppamis, go dal- le oahppi sáhttá árvvoštallat oahppu mávssolašvuođa, árvvu. Olmmošhan oahppá buoremusat áššiid maid son oaidná mávssolaččan, ávkkálaččan, divrrasin, buor- re diehtun. Joavdelas, árvvohis áššiid oahppá dušše ba­ jildusdásis, ii oahpa vuđoláččat. Dás jo vuhtto mo olm­ moš dieđuid oahpadettiin vásiha oahppama maid emo­ šuvnnalaččat, son bidjá ohppojuvvon dihtui árvosis­ doalu iežas dovdodili vuođul. Dasa lassin jos oahpahu- sas lea dušše buhtes diehtu dovdduid haga, de oahppi ii oaččo dakkár dieđuoasi mii boahtá dušše dovdduid bokte. Ná oahppu báhcá váilevažžan go visot diehtu ii leat jirpmiin fáhtemis. Dovddut ovddidet vuoigŋašiid doaibmama. Emošuvn­ nain lea seammalagan váikkuhus vuoigŋašiide go máŋg­ gagielatvuođas. Go vuoigŋašat doibmet bures, de dalle oahppá buorebut, lea intelligeanta, fitmat, lea orginel- la, lea njuovžil ja sus lea fleksibilitehtta, dávggasvuoh- ta. Emošuvnnat bisuhit vuoigŋašiid doibmama buorre ortnegis. Emošuvnnaid kultuvrralaš bealli Árvvut eai leat šaddan kultuvra ovdaneami mielde, muhto árvvuid vuođul kultuvra ovdána. Máŋggakul­ Birgen nuoskkes vuoiŋŋalaš birrasis Aimo Aikio