Sámis 25

Sámis 25/2017 17 "Láven lohkat ahte 250 jagi dassái Guovdageaidnu lei Likksjuos. Doppe lei oahppoásahus, doppe lei buot čoahkis." Ná muitalii 2014:s Uppsala universitehta suoma-ugralaš gielaid professor emeritus Lars-Gunnar Larsson SR Sápmái (Kejonen 2014), dalle go ubmi­ sámegiela ođđa čállinvuohki lei ain barggu vuolde, vaik- ko ovdamearkka dihte olles Ođđa testameanta lei alm­ mustahtton sullii dan guovllu sámegillii juo jagi 1755. Sámi čállingielaid historjjá birra lea čállojuvvon viehka ollu ja dasa gullet digaštallamat das, leago Ruoŧa beal- de 1700-logus čállojuvvon giela vuođđun leamaš mát- ta-, ubmi-, bihtán- vai julevsámegiella, vaikko nuppe dá- fus diehtit, ahte duon áigodaga sápmelaččat eai sihkka- rit geavahan dákkár doahpagiid maid maŋit gielladutkit leat hutkan. Sámegiella dahje sámegielat goit geavahuv­ vojedje čálalaččat ja áinnas njálmmálaččat. Jussi Ylikoski Máttimus guovlluid čállingiella jávkagođii aktiiva anus 1800-logu álggus. Dan maŋŋá orru šaddan jaskes áigo- dat dan ektui, man ollu máttimus sámegielat čállojedje báhpára ala. Easka 1900-logu álggus mátta- ja ubmi­ sámegiela guovlluide ihte dakkár gielladutkit go Eliel Lagercrantz Helssegis ja Uppsala universitehta beakkán Karl BernhardWiklund ja su oahppiguovttos Axel Cal- leberg ja Nils Moosberg. Lagercrantz dutkkai gielaid miehtá Sámi, máddin earenoamážit Aarportes earret eará Elsa Laula Renberg luhtte (gč. maid Lehtola 2016), ja son attii dađistaga olggos iežas dutkamušaid – giella- oahpaid, sátnegirjjiid ja teavsttaid. Wiklund ja su oahp- pit ja maŋisboahttit ges čogge ollu dieđuid ubmisámi guovlluin, muhto dat leat báhcán arkiivvaide ja dutko- juvvon dárkileappot easka 2000-logus (Larsson 2012; Siegl, boahtimin). Hállojuvvonmáttimus sámegielaid dutkan ii dattetge ál- gán easkaWiklunda ja Lagercrantza mielde 1900-logus. Suopmelaš Kaarle Jaakkola finai Jämtlánddas gesiid 1884 ja 1885, muhto su dutkanbargguid bohtosat alm- mustuvve easka 1957 Lagercrantz bokte. Čuovvovaš siidduin buvttán ovdan guokte eará dutki, geat dutkkai- ga máttimus sámegielaid ollu eanet go Jaakkola, juo ov- Tē lijen sōmes pālen ai aktan saijesne sāmi’ Giellačájánasat boarrásamos čállon sámi muitalusain Illustrirtes Wiener Extrablatt -aviissa vuosttaš siidu čájeha, ahte wienalaččain ledje buorit sivat eahpidit iežaset sámiid eaktivuođa. (Illustrirtes Wiener Extrablatt № 244. 26.11.1872, s. 1. Gáldu: ANNO / Österreichische National- bibliothek.)