Sámis 22

79 / 80

Sámis 22/2016 79
lit guorahallojuvvon dokumeanta, mii máilmmi dásis
dohkke oahppogirjin etnalaš unnitloguálbmogiid birra.
Dat dilálašvuohta, go gonagas Olav rabai vuosttaš Sá-
medikki 1989:s, lei stuorra dáhpáhus máilmmidásis, ja
dat dokumeanta mii dasa lei vuođđun – NAČ 1984:
18 – lea dokumeanta máilmmidásis – ii veahášge un­
nit árvu!
LOAHPPASÁNIT
Loahpas vel háliidan giitit daid olbmuid, geat leat inspi-
reren, movttiidahttán ja dorjon rahččojuvvon beivviid,
nu go daddjo. Sin haga in livčče sáhttán ollášuhttit dan
barggu, maid dás lean muitalan. Ii leat vejolaš nammi-
jahkii namuhit dás daid, ii lagas iige dobbelis olbmuid.
Muhto ovtta gal ferten namuhit, 84-jahkásačča, Carsten
Smith, guhte jođihii Sámi vuoigatvuođalávdegotti dalle
go munge ledjen lahttun das.
Carsten Smith lei alimusriektejustitiarius ja Oslo uni-
versitehta riektedieđaprofessor. Son bijai buot iežas
fágalaš máhtu ja persovnnalašvuođa čielggadit sámi
diliid, ii dušše Sámi vuoigatvuođalávdegottis, muhto
maiddái muđui. Dat mii guoská sámi vuoigatvuođaid
juridihkalaš ruohtasmuhttimii, de lea dat bargu maid
son leabidjandasaduođaidbuorre ja luoddačujuheaddji.
Muđui lea mu oaivil – loahpahan dihtii nugo dološ ro­
malaš senáhta sárdnideaddji, senáhtor Cato dat boarrá­
sat (234–149 ), guhte loahpahii juohke sártni ald-
dis dáinna dajaldagain «Ceterum censeo Carthaginem
esse delendam» dahjege "muđui lea mu oaivil ahte
Kartago berre biliduvvot". Gávpotstáhta Kartago lei
givssálaš gilvaleaddji Gaskamearas romalaš gávpotstáh-
tii, mii maŋŋel šattai Romalaččaidriikan.
Go dán artihkkalis muitaluvvo láhkabargguid birra,
de heive bures namuhit ahte Romalaččaidriikkas lei
buorre láhkaortnet, mii gohčoduvvui Romalašriektin
(ius romanum). Buorre dainna lágiin go dat lea oarje­
máilmmis okta dain deháleamos riektevuogádagain,
man vuođđoprinsihpat leat ain fámus oarjemáilmmi
riikkaid láhkaortnegiin ja máŋgga eará riikka láhka­
ortnegiin máilmmis muđui. Mun namahan guokte
vuođđoášši. Ahte buot govttolaš eahpádus galgá boah­
tit áššáskuhttomii ávkin. Ja ahte áššáskuhtton lea si-
vaheapmi dassái go duopmu lea celkon ja lea vuoim-
mis. Romalašriekti ii leat dattetge ollislaš go geahččá
demokráhtalaš ovdaneami dan áigodagas, mii dán
čállosis lea gieđahallon.
Muđui lea mu oaivil nappo dat ahte – Oarjjevuodna,
gos mun ain ásan, berre veahkehuvvot. Dasto oaivvildan
ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti stuorra čielggadus
NAČ 1984:18 Sámiid vuoigatvuođadili birra – ferte
šaddat lohkanmearrin allaskuvllaid ja universitehtaid
juridihkalaš studeanttaide dain riikain, gos sápmelaččat
leat etnalaš unnitloguálbmogin.
Jorgalan: Else Turi.